Lean ja Agile toimitusketjussa

Tällä sivulla käsitellään Lean ja Agile -käsitteitä toimitusketjuissa. Toimitusketjujen hallinnassa Lean on saanut huomattavasti suppeamman (ja osittain jopa ristiriitaisen) merkityksen kuin kokonaisvaltaisempi Lean-ajattelu, joka kuvaa organisaation kehittämisjärjestelmää. Lean-ajattelua laajemmassa merkityksessä on kuvattu omalla sivullaan.

Toimitusketjuissa ja tuotannossa Agile-käsite kuvaa ketterää tuotantoa ja toimitusketjua: joustavuutta täyttää muuttuvat asiakastarpeet esimerkiksi kysynnän määrän ja mixin vaihdellessa voimakkaasti. Kun Lean-termiä käytetään Agile-termin vastakohtana, sillä viitataan usein kustannustehokkaaseen tuotantoon, jossa materiaalivirta on tasainen, ohut ja optimoitu. Ketterä reagointi kysynnän vaihteluihin vaatii jotain puskureita: joko varastoja tai lyhyttä toimitusaikaa, joka puolestaan vaatii kysynnän vaihdellessä ylimääräistä kapasiteettia. Näistä aiheutuu kustannuksia. Kustannustehokkuus puolestaan edellyttää alhaisia varastoja eli tasaista materiaalivirtaa sekä kapasiteetin korkeaa käyttöastetta tasaisilla tuotantomäärillä. Tällöin reaktionopeus kysynnän vaihteluihin voi olla alhaisempi.

Toimintatavat eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia, vaan määrätietoisella toiminnan kehittämisellä voidaan saavuttaa sekä joustavuutta että kustannustehokkuutta: esimerkiksi toiminnan kehittäminen läpäisyaikoja lyhentämällä lisää sekä ketteryyttä että kustannustehokkuutta. Toisaalta esimerkiksi työntekijöiden monitaitoisuuden lisääminen lisää sekä kapasiteetin joustoa että kustannustehokkuutta. Myös tietotekniikan kehittyminen, digitalisaatio ja uudet tuotantotekniikat avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia saavuttaa sekä ketteryyttä että kustannustehokkuutta, esimerkiksi:

  • lisäämällä näkyvyyttä varastoihin (sekä fyysiset varastot että kuljetuksessa olevat varastot ja keskeneräinen tuotanto) jolloin tarve voidaan tyydyttää nopeammin ja kustannustehokkaammin – korvaamalla varastoja tiedolla tai käänteisesti saamalla samalla varastolla isompi vaikutus saatavuuteen
  • hajauttamalla vaikkapa varaosien tuotantoa esimerkiksi 3D-tulostusta hyödyntäen
  • hyödyntämällä isoja tietomassoja kysynnän ennustamiseen ja tätä kautta päästä tarkempaan ennakointiin.

Lisäksi voi olla tarvetta yhdistellä toimitusketjuun eri tavoin toimivia osasia, esimerkiksi seuraavasti:

  • Lean ennen asiakastilauksen kohdennuspistettä, Agile sen jälkeen
  • Lean suurivolyymisille tuotteille, Agile pienempivolyymisille tuotteille joissa vaihtelu suurempaa
  • Lean peruskysynnälle, Agile vaihtelevalle projekti- tai vuodenaikakysynnälle.

Lean-Agile -jaon taustalla on Fisherin esittämä ajatus siitä, että sama toimitusketjutyyppi ja toimintatapa ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Ajatuksen pohjalle on rakennettu malli kahdentyyppisistä tilanteista ja niihin sopivista toimitusketjuista. Mallissa tuotteet on jaettu niiden luonteen ja kysynnän käyttäytymisen perusteella kahteen luokkaan: funktionaalisiin ja innovatiivisiin tuotteisiin. Funktionaalisilla tuotteilla on tyypillisesti kohtuullisen tasainen, ennustettavissa oleva kysyntä ja pitkät elinkaaret. Esimerkki funktionaalisesta tuotteesta voisi olla vaikkapa ruuvimeisseli tai näkkileipä. Innovatiivisilla tuotteilla on tyypillisesti vaihteleva kysyntä, paljon variantteja sekä lyhyet elinkaaret. Esimerkkejä tällaisista tuotteista voisivat olla vaikkapa uusi kuluttajaelektroniikka tai muotivaatteet. Tuotteiden erilaisen kysynnän vuoksi innovatiiviset tuotteet vaativat mahdollisimman reaktiokykyisen toimitusketjun kun taas funktionaalisille tuotteille soveltuu parhaiten kustannustehokas toimitusketju. Myöhemmin nämä toimitusketjutyypit on nimetty Agile ja Lean-ketjutyypeiksi.

Fisherin malli
Fisherin malli, sovellettu lähteestä Fisher (1997): What is the right supply chain for your Product? Harvard Business Review 75 (2): 105-116.

Käytännössä yrityksillä on usein molempia tuotetyyppejä valikoimassaan, ja jopa sama tuote voi siirtyä kategoriasta toiseen esimerkiksi elinkaaren kypsässä vaiheessa. Lisäksi toimitusketjun sopivuuteen vaikuttavat muutkin seikat. Mallia on laajennettu myöhemmin todeten, että toimitusketjun luonteeseen ja soveltuvaan toimitusketjutyyppiin vaikuttavat ainakin markkinatilanne ja markkinoiden vaatimukset, asiakkaiden ostokäyttäytyminen ja erityiset logistiset vaatimukset, tarjonnan joustavuus, toimitusaikojen pituus ja vaihtelevuus sekä tuotteen elinkaari. Hyvät toimitusketjuratkaisut vaativat siis oman toiminnan ja toimintaympäristön huolellista analysointia ja ymmärrystä, ja ratkaisun rakentamista näiden perustalle.

Sivu päivitetty / tarkistettu 22.5.2019.