Sivu päivitetty / tarkistettu 5.3.2026.
Satama on kuljetusketjun solmu, joka yhdistää maa- ja meriliikenteen. Satamassa on lukuisia toimijoita, jotka yhdessä vaikuttavat sataman toimintaan.
Johdanto: Osion johdantoesitys (Google Slides). Englanninkielinen versio.
Sataman toimijat
Satamanpitäjät hallinnoivat satamaa. Ne ovat yleensä kuntien omistamia osakeyhtiöitä, mutta Suomessa on myös yksityisiä satamia. Satamanpitäjän tehtävänä on rakentaa satama-alueelle tehokas infrastruktuuri (esim. laiturit, varastoalueet, tietoliikenneyhteydet, alueen kulkuväylät ja rataverkon), joka luo satamassa toimiville yrityksille hyvät edellytykset tuottaa asiakkailleen laadukkaita logistiikkapalveluja.
Satamanpitäjä perii satamassa toimijoilta useita erityyppisiä maksuja: niin sanottuja inftrastruktuurimaksuja kuten satamamaksua, matkustajamaksua ja tavaramaksuja, sekä palvelumaksuja kuten alusten irrotus- ja kiinnitysmaksuja, vesi- ja jätevesimaksuja, satamaluotsausmaksuja, varastointimaksuja ja vuokria.
Satamaoperaattori on ahtaustoimintoihin erikoistunut logistiikkatoimija. Satamaoperaattorin tehtäviin kuuluu tavaroiden ja kuljetusyksiköiden lastaus ja kiinnitys aluksiin tai muihin kuljetusvälineisiin ja purkaus aluksista tai muista kuljetusvälineistä sekä muunlainen tavarankäsittely satama-alueen sisäpuolella.
Satamassa toimivat lisäksi varustamot ja maaliikenneyhtiöt. Satamassa kulkee myös laivaajia, tavaran vastaanottajia ja matkustajia. Lisäksi satamassa on lukuisa määrä muita palvelujentuottajia kuten laivanselvittäjiä, jotka toimivat varustamoiden apuna laivaan ja lastiin liittyvässä dokumentaatiossa, ja huolitsijoita, jotka auttavat lastin maakuljetuksissa ja dokumentoinneissa. Muita toimijoita satamassa ovat muun muassa merenkulku- ja ympäristöviranomaiset, rajavartiosto ja poliisi, luotsaus- ja jäänmurtopalveluiden tarjoajat, laivamuonittajat sekä polttoaine-, huolto- ja hinauspalveluiden tarjoajat.
Satamassa on myös iso joukko huolto- ja korjausyrityksiä sekä konttisatamissa toimii yksi tai useampi ns. konttidepot, joka ottaa vastaan ja huoltaa satamaan saapuvat kontit ja ilmoittaa niiden sijainnin ja kunnon omistajalle ja tekee tarvittaessa kunnostustöitä. Jätteidenkuljetusyritykset kuljettavat kiinteät ja nestemäiset jätteet käsittelylaitoksiin. Lisäksi satamassa toimii merimiehiä varten usein merimieskirkko ja merimiespalvelutoimisto.
Viranomaiset, kuten Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä ympäristöviranomaiset tekevät tarkastuksia omilla toimialoillan. Ne esimerkiksi tarkastavat aluksia ja vastaavat väylien kunnosta ja merkitsemisestä. Rajavartiosto ja poliisi tarkkailevat osaltaan satamassa tapahtuvan toiminnan laillisuutta sekä huolehtivat mm. rikollisuuden vastaisista toimista. Tulli kerää varustamoilta väylämaksuja.
Satamatyypit
Riippuen satamassa käyvistä laivoista ja käsiteltävästä lastista ovat satamat hyvin erityyppisiä. Ro-ro-alukset vaativat usein ns. peräporttipaikkoja, kun taas muut, kuten irtolasti- ja konttialukset, kiinnittyvät laituriin kyljestään. Matkustajasatamat vaativat matkustajille terminaaleja ja suojattua yhteyttä terminaalin ja laivan välillä.
Satamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä voi olla suuria varastoja tuotteille ja jopa erilaisia tuotantolaitoksia, joille hyvät merikuljetusyhteydet ovat tärkeitä. Toisaalta ro-ro-satamat voivat olla vain ”laiturinpätkiä”, joilta laivasta saapuvat rekat ajavat suoraan satamasta ulos. Vaarallisia lasteja käsittelevissä satamissa on omat alueensa vaarallisten aineiden säilytykselle erillään muista lasteista ja erillisellä mahdollisen sammutusveden puhdistusjärjestelmällä varustettuna.
Tilastotietoa
- Satamaoperaattorit ry:n ja Suomen Laivameklarit ry:n vuotuinen katsaus toimialan toimintaan, julkaistu 5.3.2026.
- Tilastokeskuksen ulkomaan meriliikennetilastoja.
- Kuukausitilastot | Suomen Satamaliitto