Lean-ajattelu

Lean-ajattelu on Toyotan toimintatapaan perustuva kokonaisvaltainen kehittämisfilosofia, joka on ollut suuressa roolissa menestyvien yritysten kehittäessä toimintaansa. Lean-käsitettä on käytetty myös toimitusketjuajattelussa kuvaamaan kustannustehokasta toimitusketjua. Tätä Lean-käsitteen tulkintaa on käsitelty omalla sivullaan.

Lean-ajattelun perustana on asiakkaan arvo: ajattelun mukaisesti yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa asiakkaillensa arvoa. Kun on määritelty tarkasti, mitä arvoa tuotetaan ja halutaan tuottaa asiakkaille, toimintoja voidaan tarkastella arvontuoton kannalta: kaikki aktiviteetit voidaan jakaa arvoa tuottaviin aktiviteetteihin (toiminnot jotka muokkaavat materiaalia, tietoa tai jopa ihmistä asiakkaan haluamaan suuntaan), tukitoimintoihin (aktiviteetit jotka eivät suoraan tuo asiakkaalle arvoa mutta ovat välttämättömiä jotta arvontuotto olisi mahdollista, riskienhallinnan, lainsäädännön tai teknologisten rajoitteiden kannalta jne) tai hukkaan (toimintoon joka ei tuota arvoa eikä muutoin ole välttämätön ja joka voitaisiin pienillä investoinneilla poistaa).
Kehittäminen Lean-ajattelun mukaisesti tarkoittaa että kun asiakkaan arvo on määritelty ja tunnistettu arvoa tuottavat ja tuottamattomat aktiviteetit, pyritään eliminoimaan kaikki hukka ja järjestämään arvoa tuottavat aktiviteetit mahdollisimman sujuviksi virtauksiksi. Virtauksina voi ajatella esimerkiksi tilaus-toimitusprosessia, materiaalivirtaa ja uuden tuotteen markkinoilletuontiprosessia.

Virtauksen kehittämisessä on tärkeää myös ymmärtää siihen liittyvää vaihtelua ja poistaa ei-toivottuja hajonnan lähteitä. Näin prosesseista saadaan tasaisempia ja toiminnaltaan varmempia sekä varmistetaan hyvä laatu. Hyvän virtauksen edellytys on toiminnan yhdenmukaistaminen: yhteisten standarditoimintatapojen luonti, ylläpitäminen ja kehittäminen.

Lean-ajattelun kulmakivi on myös jatkuva parantaminen: hukkaa eliminoidaan ja virtausta parannetaan jatkuvasti. Kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat itse työtä tekevät ihmiset: on sanottu että suurin hukka on ihmisten osaamisen käyttämättä jättäminen.
Jatkuvaa parantamista tuetaan toiminnan mittaamisella ja mittareiden viemisellä osaksi päivittäistä johtamista. Näin poikkeamat havaitaan ajoissa ja niiden juurisyihin päästään pureutumaan ajoissa. Systemaattinen jatkuva parantaminen edellyttää sitä että ongelmia tutkitaan jotta ne ymmärretään huolella, ratkaisuvaihtoehtoja testataan, niiden toimivuutta seurataan ja toimivat ratkaisut viedään laajasti käytäntöön. Tämä systemaattinen logiikka tunnetaan myös nimellä Demingin ympyrä eli PDCA-sykli (Plan-Do-Check-Act).

Lean-ajatteluun liittyy paljon erilaisia työkaluja ja periaatteita. Nämä voidaan ryhmitellä eri tavoin. Alla olevassa kuvassa työkaluja ja periaatteita on ryhmitelty esimerkkinä niin sanotun Toyotan talon mukaisesti.