Kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo vastaa kysymyksessä olevaa kuljetusta sekä on asianmukaisesti koulutetulla henkilöstöllä varustettu ja kuormattu, sekä huolehdittava, että kuljetus suoritetaan voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Ottaessaan vaarallisia aineita kuljetettaviksi on kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan varmistettava lähtöpaikalla erityisesti, että:
- kuljetettaviksi annettuja vaarallisia aineita saa kuljettaa tiellä
- vaaditut asiakirjat tai vastaavat sähköiselle rahtikirjalle vaadittavat tiedot kuljetettavasta aineesta ovat mukana kuljetusyksikössä, paperisena tai sähköisesti ja toimivassa laitteessa, ajoneuvopäätteessä tai vastaavassa
- ajoneuvossa ja kuormassa ei ole ilmeisiä vikoja, vuotoja tai murtumia ja varusteet ovat asianmukaiset ja riittävät
- ajoneuvon merkintä on suoritettu määräysten mukaisesti (tarvittaessa suurlipukkeet, kappaletavara-ajoneuvossa oranssikilvet, säiliöautossa säiliömerkinnät, konttikuljetuksissa suurlipukkeista vastaa aina lähettäjä, koska itse kontti on pakkaus)
- kirjalliset turvallisuusohjeet ovat ajoneuvossa kielellä, jota kuljettaja ymmärtää
- säiliökuljetuksissa säiliöiden seuraava tarkastuspäivämäärä ei ole umpeutunut, koska silloin säiliön saa kuljettaa tarkastettavaksi, hävitettäväksi tai sen sisältävän aineen hävittämistä varten ministeriön asetuksessa säädetyin ehdoin
- varmistettava, että ajoneuvossa mukana pidettäviksi säädetyt ja kirjallisissa turvallisuusohjeissa kuljettajalle määrätyt varusteet ovat ajoneuvossa
Tarkistukset on soveltuvin osin tehtävä kuljetusasiakirjojen ja muiden asiakirjojen perusteella ja tarkistettava kuorma ja kuljetuskalusto silmämääräisesti. Asetuksessa mainituin ehdoin kuljetuksen suorittaja ja kuljettaja voivat muutamissa kohdissa myös luottaa muiden osapuolten antamiin tietoihin.
Kuljettajan on saatava vaarallisista aineista vähintään tiedostava VAK-koulutus pystyäkseen tunnistamaan ne riittävällä tavalla mikäli niitä kuljetukseen tarjotaan ja osatakseen selvittää, onko hänellä oltava vaarallisen aineen kuljettamiseen määräyksissä edellytettävä ajolupa. Kuljettajalla on määritellyissä tapauksissa, mielellään aina, oltava käytössään määrämuotoinen, värillinen, kirjallinen turvallisuusohje sillä kielellä, jota hän ymmärtää. Hänen tulee osata toimia ohjeiden määräämällä tavalla ja huolehtia siitä, että hänellä on ajoneuvossa edellytetyt varusteet, ja hänen on tiedettävä, mistä ne löytyvät ja kuinka niitä käytetään. Viralliset kirjalliset turvallisuusohjeet eri kielillä löytyvät internetistä UNECE:n sivustolta:
https://unece.org/linguistic-versions-adr-instructions-writing
Mikäli kuljetus edellyttää ADR-ajolupaa, on kuljettajalla oltava sellainen koulutuksen tuloksena suoritettuna, hallussaan ja mukanaan voimassaolevana ja riittävän kattavana. ADR-ajolupa edellytetään, kun kuljetetaan vaarallisia aineita Traficomin asetuksen kohdassa 1.1.3.6.3 (ns. vapaaraja) suurempia määriä kuljetusyksikköä kohti. ADR-säiliöajolupa edellytetään säiliökuljetuksissa aina. ADR-ajolupa on voimassa aina viisi vuotta kerrallaan ja se voidaan uusia täydennyskurssilla ja hyväksyttävästi suoritetulla ajolupatutkinnolla.
Mikäli kuljetetaan suuren riskin sisältäviä vaarallisia aineita, SRVA, on kuljettajan noudatettava vähintään oman yrityksensä turvasuunnitelmaa. On varmistettava erityisesti, että ajoneuvon turvalaitteet ovat toimintakunnossa ja että niitä osataan käyttää ja niitä käytetään. Kuljettajan on varauduttava aina todistamaan henkilöllisyytensä suuren riskin sisältävän vaarallisen aineen lähetystä noutaessaan tai toimittaessaan ja erityisesti varmistamaan toimittaminen ja luovuttaminen vain oikealle ja tunnistetulle vastaanottajalle.
Suuren riskin sisältävät vaaralliset aineet ovat sellaisia, joita voi käyttää väärin terrorismitarkoituksessa eli ne voivat muodostaa turvauhan. ADR:ssä ne on kerrottu kohdan 1.10. taulukossa. On olemassa myös muita aineita ja tuotteita, joiden kuljettaminen saattaa edellyttää yritykseltä turvasuunnitelmaa. Näitä ovat mm. erilaiset räjähteiden lähtöaineet eli prekursorit , sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut aineet ja tuotteet ja eräät lääkeraaka-aineet, jotka ovat mahdollisesti myös anastusherkkiä sekä ns. kaksikäyttötuotteet, joilla on muita väärinkäytön mahdollistavia ominaisuuksia.