Sivu päivitetty / tarkistettu 26.1.2026.
Miksi logistiikalla on merkitystä myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta – ja päinvastoin?
Logistiikalla on suuri vaikutus globaaliin talouteen, mahdollistavathan esimerkiksi edulliset ja toimintavarmat kuljetukset tuotteiden ja materiaalien globaalin hankinnan kustannustehokkaasti. Logistiikka kuluttaa energiaa ja tuottaa haitallisia päästöjä: esimerkiksi hiilidioksidipäästöistä merkittävä osuus tulee liikenteestä. Logistiikalla on siis ympäristövaikutuksia. Logistiikka on myös merkittävä työllistäjä, joten sillä on vaikutusta ihmisiin.
Logistiikalla on siis iso vaikutus vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kaikkiin osa-alueisiin – ja nämä osa-alueet vaikuttavat myös logistiikkaan: yhtäältä rajoitteina ja velvollisuuksina, toisaalta mahdollisuuksina kilpailuedun luomisessa.
Mitä vastuullisuus ja kestävä kehitys tarkoittavat?
Vastuullisuus, erityisesti yritysvastuullisuus sekä kestävä kehitys ovat käsitteinä lähisukulaisia. Yksi hahmotustapa on, että kestävyys / kestävä kehitys on tavoite, ja vastuullisuus tarkoittaa puolestaan aktiivisia toimia kestävyyden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen englanninkielinen termi on Sustainability, joka viittaa kestävyyden lisäksi myös pysyvyyteen, vakauteen. Yritysvastuu viittaa myös siihen, että yritys laajentaa vastuutaan yli lainsäädännöllisen minimin, pyrkii tuottamaan hyvää sekä työntekijöilleen, asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen mutta myös laajemmin koko yhteiskunnalle ja ympäristöllle. Yrityksissä nämä asiat organisoidaan usein ESG-otsikon alle (environmental, social & governance)
Vastuullisuuden ja kestävyyden peruskivet
Sekä vastuullisuutta että kestävää kehitystä kuvataan usein kolmen näkökulman kautta (ns. Triple Bottom Line, eli kolmoistilinpäätös tai kolme pilaria):
Planet-näkökulma tarkoittaa ympäristönäkökulmaa eli ekologista kestävyyttä. Sen keskeinen osa-alue on ilmastonmuutoksen torjunta, jossa isossa roolissa on kasvihuonekaasujen, erityiseti CO2-päästöjen vähentäminen. Ympäristönäkökulma on kuitenkin laajempi ja siihen sisältyy esimerkiksi biodiversiteetti (lajikato), puhdas vesi, maankäyttö ja myrkylliset päästöt.
People-näkökulmalla viitataan ihmisiin eli sosiaaliseen kestävyyteen. Yksittäisten ihmisten näkökulmasta siihen liittyvät esimerkiksi työolot, työturvallisuus ja ergonomia, lapsityövoiman välttäminen sekä palkka, jolla on mahdollista elää. Laajemmassa mielessä tähän liittyvät myös esimerkiksi yhdenvertaisuus, tasa-arvo, oikeusvaltio ja demokratia.
Profit-näkökulma eli taloudellinen kestävyys tarkoittaa yhden yrityksen näkökulmasta sen kykyä tehdä kannattavaa liiketoimintaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä uhraamatta kuitenkaan muita näkökulmia. Laajassa mielessä tämä voi tarkoittaa myös esimerkiksi yrityksen taloudellista merkitystä eri paikallisille yhteisöille ja luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Usein talouden rinnalla puhutaankin hallinnon kestävyydestä (governance), johon liittyy esimerkiksi korruption ehkäisy, veronkierron välttäminen ja muutoinkin hyvä hallintotapa.
Näiden kolmen rinnalle nostetaan usein kulttuurinen kestävyys, jolla viitataan esimerkiksi kulttuuriperinnön säilymiseen, monimuotoisuuden arvostamiseen, eri kulttuurien yhteiselon edistämiseen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen globaalisti
Kestävän kehityksen merkittävä askel oli YK:n Brundtlandin komission raportti vuodelta 1987, jossa kiteytettiin seuraavasti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”.
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää kokonaisvaltaiseen, koko maailmaa koskevaan kestävään kehitykseen. Siinä tunnistetaan 17 kestävän kehityksen tavoitetta:
Suomen YK-liitto, kestävä kehitys
Logistiikka vaikuttaa näistä tavalla tai toisella jokaiseen tavoitteeseen, ja erityisesti:
- Ilmastotekoja (13)
- Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja (9)
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt (11)
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (8).
Voimme myös ajatella, että omalla pienellä panoksellaan sivustomme tukee myös tavoitetta Hyvä koulutus (4).
Yritysvastuu, laajemmin yritysten yhteiskuntavastuu (CSR eli Corporate social responsibility) korostaa yritysten roolia kestävän kehityksen toimissa. Euroopan Unionilla on ollut merkittävä rooli säätelyn näkökulmasta. EU:n vastuullisuusraportointimääräykset ovat muuttuneet viime vuosina voimakkaastikin. Yleiskuvan ajantasaisesta tilanteesta saa EU:n Corporate sustainability reporting -sivustolta:
European Commission, Corporate sustainability reporting.
Työkaluja vastuullisuuden ja kestävyyden edistämiseen
Yritys voi tarkastella toimintansa kestävyyttä sekä tuotteiden että prosessien kautta. Tähän hyödyllisiä työkaluja ovat esimerkiksi
- jalanjälki-kädenjälki-käsitepari
- kaksoisolennaisuusarvio
- elinkaariarvio.
Lisäksi edellä mainitusta EU-raportoinnin käsitteistä ja näkökulmista voi olla hyötyä myös yritykselle, joka ei kuulu raportointivelvollisuuden piiriin.
Jalanjäljellä tarkoitetaan kestävyyden yhteydessä yksinkertaistettuna haitallista vaikutusta. Esimerkiksi hiilijalanjälki tarkoittaa siis kaikkia niitä hiilidioksidipäästöjä, joita yrityksen toiminnasta aiheutuu. Vastaavasti jalanjälkiä voidaan arvioida myös muille ympäristöhaitoille. Kädenjälki puolestaan tarkoittaa yrityksen toiminnan hyviä vaikutuksia. Esimerkiksi hiilijalanjäljen rinnalla voidaan arvioida hiilikädenjälkeä: vähenevätkö hiilidioksidipäästöt jossain muussa yhteydessä yrityksen toiminnan ansiosta tai ehkäistäänkö niitä kokonaan.
Kaksoisolennaisuusarvio tarkoittaa, jälleen yksinkertaistettuna, sitä että tunnistetaan yrityksen toiminnasta keskeisimmät alueet, joihin yritys toiminnallaan vaikuttaa, ja arvioidaan näiden alueiden jalan- ja kädenjälkiä. Kaksoisolennaisuusarviolla pyritään siis keskittymään olennaiseen, ja löytämään ne osa-alueet, joihin keskittymällä yritys voi parantaa kestävyysvaikutustaan. Kaksoisolennaisuusarvio on usein myös osa vastuullisuusraportointia.
Elinkaariarvio eli LCA, Life Cycle Assesment, on systemaattinen menetelmä, jolla tarkastellaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti: koko ketjun näkökulmasta (raaka-ainehankinta, tuotanto, kuljetukset, käyttö ja loppusijoitus), ja koko sen elämän ajalta (ja jälkeenkin), ”kehdosta hautaan”.
Lisätietoa
Sivuillamme käsitellään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä eri näkökulmista, logistiikan eri osa-alueita tarkastellen. Koska aihe on laaja ja haluamme tarjota ajantasaista tietoa eri asiantuntijoiden voimin, erilliset artikkelit täydentävät toisiaan mutta sisältävät myös jonkin verran päällekkäisyyttä. Lisäksi haluamme ohjata lukijoitamme hyväksi havaituille, muille aihepiirin luotettaville sivustoille.