Tilauspiste ROP (Reorder point) on alun perin itsenäisen kysynnän ohjausmenetelmä. Sitä kuitenkin sovelletaan myös johdetun kysynnän nimikkeisiin, etenkin nimikkeisiin joissa on kohtuullisen suuri ja tasainen menekki mutta jotka ovat kohtuullisen edullisia jolloin kokonaiskulutuksen arvo ei ole suuri.
Tilauspisteen toteutustapa
Puhtaassa tilauspisteohjauksessa tarkastellaan ainoastaan nykyhetkeä, ei tulevaisuutta. Kullekin nimikkeelle määritetään varmuusvarasto sekä tilauspiste eli hälytysraja. Kun varaston saldo menee alle tilauspisteen, tilataan täydennyserä, yleensä perustuen tietojärjestelmän ostoehdotukseen. Tilaus voi myös olla automatisoitu.
Jos kulutus täydennystilauksen toimitusaikana vastaa keskimääräistä kulutusta joka on ollut varmuusvaraston määrittelyn perustana, saavutetaan varmuusvaraston yläraja juuri täydennyksen saapuessa. Jos kulutus keskimääräistä suurempi, kulutetaan varmuusvarastoa kuten alla olevassa esimerkkikuvassa; jos taas kulutus on keskimääräistä pienempää, ei saavuta varmuusvaraston rajalle.
Tilauspisteen edut ja haasteet
Tilauspiste on yksinkertainen ohjaustapa, joka on yleensä vakiopiirre toiminnanohjausjärjestelmissä ja helppo parametroida. Logiikaltaan tilauspiste on sangen samankaltainen visuaalisen ohjauksen kanssa, joten hyvin toteutettuna sillä voidaan tukea imuohjausta. Tilauspistettä on perinteisesti pidetty itsenäisen kysynnän menetelmänä, mutta se on sangen usein käytössä myös johdetun kysynnän nimikkeille, varsinkin nimikkeille joiden kokonaiskustannus on pienehkö ja/tai kulutus suhteellisen tasaista.
Tilauspiste ei huomioi automaattisesti tulevaa kysyntää. Jos kysyntä vaihtelee voimakkaasti, voidaan varmuusvarastoja ja/tai ostoeriä joutua säätämään tiuhaankin. Tällaisissa tapauksissa johdetun kysynnän nimikkeillä tarvelaskenta voi olla parempi ratkaisu.
Katso myös: