Varastonhallinnan tavoitteena on hallita varastotasoja. Hallinnassa otetaan huomioon varastointi- ja ohjauskustannukset sekä palvelutasovaatimukset. Varastonohjauksessa ratkaistaan varaston täydennykset ja niiden eräkoot. Varasto-ohjattua logistiikkaa tarvitaan, kun toimitusaikavaatimukset ovat tiukkoja, tuotteita ei kannata valmistaa pienerissä ja kun tuotteiden kysyntä on tasaista ja ennustettavaa. Varasto-ohjattu logistiikka soveltuu suurten määrien ohjaamiseen.
Varaston kustannuksista henkilöstökustannusten osuus on huomattavan suuri, jopa yli puolet. Siksi henkilöstön työtehon parantaminen on hyvin tärkeää, ja siihen tähdätään varastonhallintajärjestelmien avulla.
Varastonhallintajärjestelmien (Warehouse Management Systems, WMS) avulla hallitaan ja ohjataan
- materiaalien ja tuotteiden siirtely,
- vastaanotto,
- hyllytys,
- keräily,
- pakkaus ja
- toimitus.
Hyvä varastonhallintajärjestelmä rekisteröi kaikki kyseisiin toimintoihin liittyvät tapahtumat. Esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa tavarat vastaanotetaan järjestelmässä työmääräimen tai ostotilauksen numerolla. Varastonhallintajärjestelmä sisältyy yleensä koko yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmän avulla voidaan myös määrittää tuotteiden tarkka varastopaikka ja sijainti.
Varastonhallintajärjestelmien avulla muun muassa keräilyä voidaan tehostaa, tilauksia ja tuotteita jäljittää ja virheiden määrää vähentää. Järjestelmät pyrkivät vähentämään tavarankäsittelyn minimiin ja nostamaan tilaustenkäsittelyn maksimiin.
Varastonhallinnassa hyödynnetään viivakoodeja sekä RFID– (Radio Frequency Identification Data eli saattomuisti, älytarra tai tägi) ja puheohjausteknologioita. Niiden ansiosta materiaalien, pääoman ja henkilöstön käyttö tehostuu, palvelutaso ja toiminnan laatu paranevat sekä turha työ vähenee. Jäljitettävyystarpeen kasvaessa toimitusketjun standardit ovat yhä tärkeämmässä roolissa.
Varastointia käsitellään seikkaperäisemmin omilla sivuillaan ja sen vuoksi tässä osiossa keskitytään vain varastonhallintajärjestelmiin.