Tuotannon sijaintipäätös on yksi tuotantoon liittyvistä tärkeimmistä strategisista kysymyksistä. Tuotannon sijaintipäätöksillä on merkitystä myös kansantaloudellisesta näkökulmasta: turvataksemme työpaikat ja hyvinvoinnin Suomessa on tärkeää, että meillä on myös teollista tuotantoa.
Tuotannon sijaintipäätöksissä tulee tarkastella tuotantoa osana yrityksen toimintaa ja koko toimitusketjua. Toimialasta riippuen voi olla edullista sijaita lähellä asiakasta, esimerkiksi jos kyse on palvelutuotannosta tai jos toimitaan komponenttitoimittajana toimialalla, jossa lyhyt toimitusaika on kriittinen. Tuotannon sijaintia tulee siis tarkastella liikevaihtopotentiaalin näkökulmasta. Tämän lisäksi sijaintia kannattaa tarkastella palvelutason näkökulmasta: miten sijainti vaikuttaa toimitusaikoihin, onko sillä vaikutusta laatuun tai joudutaanko esimerkiksi lyhyen toimitusaikojen turvaamiseksi lisäämään varastoja pitkien kuljetusaikojen vuoksi.
Kolmas näkökulma päätökseen ovat kustannukset. Tuotannontekijöiden kustannuksissa – esimerkiksi työvoiman, energian ja raaka-aineiden kustannuksissa – voi olla isoja eroja. Työvoimavaltainen tuotanto hakeutuu usein edullisten työvoimakustannuksen maihin, teollisuus jonka raaka-aineiden kuljettaminen on huomattavasti lopputuotetta kalliimpaa puolestaan lähelle raaka-ainelähteitä. Kustannuksia tulee tarkastella kokonaisuutena: esimerkiksi tuotannon sijoittaminen halvan työvoiman maahan voi aiheuttaa kohonneita rahtikustannuksia tai vaikkapa kohonneita koordinointi- ja varastointikustannuksia.
Sijaintipäätöksissä tulee myös huomioida yrityksen muiden toimintojen sijainti, esimerkiksi: Missä sijaitsevat muut tehtaan? Onko tuotannon syytä sijaita lähellä tuotekehitystä? Miten jakeluvarastot sijoitetaan suhteessa tehtaisiin?
Käytännön sijaintipäätökset ovat usein monivaiheisia ja tarkentuvat karkeasta alueen valinnasta tarkempaan sijaintiin. Päätöksissä joudutaan usein huomioimaan monipuolisesti eri tekijöitä:
- Markkinoihin liittyvät tekijät kuten päämarkkinoiden ja tärkeimpien asiakkaiden sijainti, kilpailijoiden sijainti jne.
- Raaka-aineisiin ja komponentteihin liittyvät tekijät kuten raaka-ainelähteiden ja toimittajien sijainti, välimatka olemassa oleviin toimittajiin, energian saatavuus jne.
- Työvoimaan liittyvät tekijät kuten työvoiman kustannukset, osaavan työvoiman saatavuus, tuottavuus ja työetiikka jne.
- Infrastruktuuriin liittyvät tekijät kuten energian saatavuus, kuljetusinfrastruktuuri, maan käyttöön liittyvät tekijät jne.
- Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät kuten liiketoimintakulttuuri, kielihaasteet, elämänlaatu
- Poliittiset ja hallinnolliset tekijät kuten tuet, verotus, poliittinen stabiliteetti, kaupan esteet jne.
- Muut kustannuksiin liittyvät tekijät kuten energian kustannus, muiden tuotannontekijöiden kustannukset, kuljetuskustannukset, rakennuskustannukset jne.
Osaa tekijöitä voidaan tarkastella laskennallisesti, jopa optimoiden: esimerkiksi tunnetulla kysynnällä voidaan laskea jopa optimisijainti. Käytännössä tällaiset tarkastelut kertovat kuitenkin vain osan monimutkaisesta totuudesta, ja vaikka jostain ilmiöstä saataisiin numeerista tietoa, sille ei välttämättä voida laskea optimia. Tarkastelussa joudutaankin yhdistelemään sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä, ja muotoilemaan vertailtavia vaihtoehtoja joita vertaillaan keskenään.
Tuotannon sijaintipäätösten tärkeät kriteerit ovat sangen pysyviä. Kuitenkin maailman muuttuessa niiden painotus ja sisältö voivat muuttua radikaalistikin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen nouseminen suuren yleisön tietoisuuteen asettaa vaikkapa energiaintensiivistä tuotantoa vaativille yrityksille paineita tuottaa maissa, joissa energia on mahdollisimman puhtaasti tuotettua. Teknologian kehitys avaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi 3D-tulostuksen kehittyminen voi tehdä hajautetusta, lähellä asiakasta sijaitsevasta tuotannosta hyvinkin mielenkiintoisen vaihtoehdon erityisesti silloin, kun volyymit ovat pieniä ja vaihtelu isoa, mutta toimitusajan pitäisi olla lyhyt, kuten esimerkiksi varaosatoiminnoissa.
Sivu päivitetty / tarkistettu 22.5.2019.