Sataman tehokas toiminta on avainasemassa kuljetusketjun tehokkuudelle. Varustamon näkökulmasta mitä nopeammin alukset puretaan ja lastataan, sitä useampia matkoja alus pystyy tekemään, eli sitä enemmän kallis laivaan sidottu pääoma ansaitsee. Lastinantajan näkökulmasta mitä vähemmän aikaa tavara viettää satamassa, sitä vähemmän siihen kertyy pääoma- ja korkokuluja.
Sataman toimintaan vaikuttaa useita tekijöitä:
Sataman sisäisiä tekijöitä ovat sen omat investoinnit ja talous sekä IT-järjestelmät, satamarakenteet (kuten laiturit ja varastot) sekä lastinkäsittelykoneet, takamaayhteydet eli rautatie- ja maantieyhteydet sekä satamassa toimivat yritykset ja henkilöstö. Lisäksi satamilla on oma stategiansa esimerkiksi liittyen tuoteryhmiin, joihin satama on erikoistunut.
Sataman ulkopuolisina tekijöinä toimintaan vaikuttavat valtioiden ja kuntien politiikat, sataman omistajat, kiinteistösijoittajat, kuljetusliikkeet sekä luonnollisesti asiakkaat tarpeineen.
Sataman tehokkuus on perinteisesti mitattu joko lastinkäsittelyllä per laituri, työvoimakustannuksilla per lastinkäsittely-yksikkö tai vertaamalla lastinkäsittelyä per aikayksikkö. Käytännössä satamat käsittelevät niin erityyppistä lastia, että yleisiä tehokkuusmittareita on erittäin vaikea kehittää. Edellä esiteltyjen mittareiden lisäksi voidaan myös käyttää seuraavia mittareita sataman tehokkuudelle: joustavuus, nopeus muutoksiin, asiakastyytyväisyys, luotettavuus, vaurioiden vähäisyys, hinta, tietojärjestelmien tehokkuus ja muutosten ennakointi.
Sataman tehokkuuteen kuuluu paitsi yllä luetellut sisäisen tehokkuuden tekijät myös ulkoiset tekijät, eli muun muassa sopivat meriväylät, riittävä rautatiekapasiteetti ja sujuvat maantieyhteydet. Myös ympäröivät yhteiskunnan, esimerkiksi omistajan, suhtautuminen kehittämiseen ja muutoksiin vaikuttaa sataman tehokkuuteen.
Sivu päivitetty / tarkistettu 23.3.2017.