Kuormalava on tavaran kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävä määräkokoinen, tavallisesti puinen matala lava. Vakiomuotoisten kuormalavojen käyttö nopeuttaa kuorman lastausta ja purkua niin maantie– kuin rautatieliikenteessä ja mahdollistaa tavaran tehokkaan käsittelyn varastoissa. Kuormalavat ovat joko standardin mukaisia vaihtolavoja tai kertalavoja.
Rakenne
Kuormalavan pääosat ovat kansi, välituet ja pohja. Puisessa lavassa välituet (tai yksi pitkä välituki) ja alin pohjalauta muodostavat pitkulaisen jalan. Jalkoja on lavassa useimmiten kolme, pienissä kertalavoissa kaksi. Kannen ylin osa koostuu yleensä yhdensuuntaisten lautojen rivistä, jossa on tyypillisesti 5–9 lautaa, suurissa kertalavoissa enemmänkin. Standardilavoissa kansilautojen välissä on reilut raot, mutta myös umpikantisia lavoja valmistetaan.
Pohjarakenteeltaan kuormalava voi olla jalkalava tai kehälava. Jalkalavan alle voi kahdelta suunnalta ajaa esteettä myös lavansiirtovaunulla, kuten haarukkavaunulla. Kehälavassa taas kaikilla sivuilla on pohjalauta, mikä parantaa lavan kantavuutta.
Jos lavan jokaisella sivulla on käsittelyaukot trukin sarvia varten, puhutaan nelitielavasta. Jos jalan välituet ovat koko mitaltaan umpinaiset eli aukottomat, on kyseessä kaksitielava.
Mitat
Standardikokoisista lavoista Suomessa on käytössä FIN- ja EUR-lavoja sekä myymälälavoja. FIN-lava on kooltaan 1000 mm × 1200 mm ja EUR-lava 800 mm × 1200 mm. Nämä standardilavat tunnistaa FIN- tai EUR-leimasta lavan sivussa. Myymälälavan (puhekielessä ”teholavan” tai ”puolilavan”) koko on 800 mm × 600 mm.
FIN-lavan koko perustuu VR:n käyttämään lavatyyppiin eli VR-lavaan. Suomalaisen standardin EUR-lavaa suurempi leveys selittyy rataverkkomme suuremmalla raideleveydellä, jonka vuoksi suomalaisen tavaravaunun pohja on leveämpi kuin Länsi-Euroopan junissa.
EUR-lavan standardoitu korkeus on 144 mm; tyypillisesti lavojen korkeus on 100–200 mm.
Puisen FIN-lavan tyypillinen massa on noin 25 kg, EUR-lava painaa vastaavasti 20–22 kg. Kuormalavan paino voi vaihdella useita kiloja käytetyn puulajin ja lavan kosteuden mukaan.
Käyttö
Standardilavan hinta on toistakymmentä euroa, joten lavojen liikkeitä eli lavavelkoja yritysten välillä seurataan kuormalavakuitein. Usein kuormantoimituksen yhteydessä täydet lavat vaihdetaan tyhjiin vastaaviin lavoihin. Myös rikkoontuneiden lavojen korjaus- ja kierrätystoimintaa harjoitetaan laajalti. Kuormalavojen korjauskin on standardoitu. Standardilavan käyttöikä voi olla huomattavan pitkä, kovassakin käytössä useita vuosia. Kertalavojen heikon kestävyyden ja alhaisen vaihtoarvon vuoksi niistä käytetään myös nimitystä roskalava.
Vakiokokoisiin kuormalavoihin on saatavana lavakauluksia (nurkistaan saranoitu matala puinen ”seinä”) ja häkkikehyksiä (tavallisesti korkeahko metalliverkkoseinä). Kuorman tai lavojen pinoamisen mahdollistavia määrämittaisia välilevyjä, nurkkatolppia ja kansikehikoita on myös saatavilla.
Kuormalava voidaan varustaa RFID-tunnisteella, joka toimii eräänlaisena lavan rekisterinumerona. Tällaisia tunnistelavoja käytetään lähinnä suljetussa kierrossa, esimerkiksi tehtaan sisäisessä tavaraliikenteessä.
Kuormalavoja saatetaan joskus käyttää sisustuksessa esimerkiksi sängynrunkona. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan niitä ei kuitenkaan tulisi tuoda sisään käsittelemättöminä, sillä niitä voi olla käsitelty kemikaaleilla, jotta niiden käyttöikä ulkoilmassa olisi pidempi. Ne kannattaa aina pinnoittaa joko maalaamalla tai lakkaamalla.
Valmistusmateriaalit
Kuormalavoja valmistetaan myös muista materiaaleista kuin sahatavarasta tai vanereista. Näitä ovat ainakin aaltopahvi ja kartonki sekä muovi. Puulavaa kevyempi vaihtoehto säästää rahtikustannuksia etenkin ilmakuljetuksissa. Myymälälavasta on standardoitu myös muovinen versio. Erikoistarkoituksiin lavoja tehdään myös muista aineista, kuten teräksestä tai alumiinista.
Käsittelemättömästä sahatavarasta valmistettujen lavojen mukana voi levitä esimerkiksi tuholaishyönteisiä, jotka vierasperäisiä tuholaisina voivat aiheuttaa suurta tuhoa esimerkiksi puustolle. Standardin ISPM 15 mukaan kaikkiin maihin ei saa viedä käsittelemätöntä puuta, ja usein tulee halvemmaksi käyttää esimerkiksi kuitulavaa kuin erikoiskäsiteltyä puulavaa.
Sivun lähde: Wikipedia, Kuormalava, CC BY–SA 3.0.