Miten toimitusketjut ja niiden hallinta muuttuvat koronapandemian seurauksena?
Koronapandemia on aiheuttanut isoja käytännön haasteita moniin toimitusketjuihin. Kuluttajalle on näkynyt selkeästi ainakin kaksi ilmiötä:
- saatavuusvaikeudet tuotteissa joiden kysyntä on räjähtänyt käsiin (esim. käsidesi ja maskit)
- pandemian alun hamstrauksesta aiheutuneet päivittäistavaroiden kysyntäpiikit ja tilapäisemmät saatavuusvaikeudet (esim. vessapaperi).
Jälkimmäisestä päivittäistavarakauppa on selvinnyt kunnialla alun paniikin mentyä ohi; vaikeampi haaste eli kysynnän todellinen moninkertaistuminenkin alkaa tätä syyskuussa kirjoittaessa olla voiton puolella kun tuotantokapasiteetteja on lisätty ja uusiakin toimijoita on tullut kentälle.
Kuluttajasta kauempana, mutta silti vaikeina ongelmina ovat teollisuuden toimitusketjujen haasteet. Kotimainenkin tuotanto on joutunut sopeutumaan erilaisiin turvatoimiin (desinfioinnit, turvavälit, etätyö…) pitääkseen yllä toiminnan tasoa, ja moni globaali komponentti-, raaka-aine ja varaosaketju on yskinyt lievemmin tai pahemmin.
Tulevaisuuden kannalta monet yritykset ovat uudenlaisen pohdinnan edessä, miten turvata pitkäjänteisesti toiminta. Jos oletamme, että erilaiset häiriöt tulevat olemaan iso osa toimitusketjujen haasteita, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi toimittajavalinnoissa? Missä tuotannon ja toimittajien kannattaa sijaita? Mihin varaudumme, sekä yksittäisen organisaation tasolla että kansallisesti, minkälaisia valmistuskapasiteetteja pidämme ”reservissä”, millaisin varastoin varaudumme mihinkin mahdolliseen riskiin? Systemaattinen, ennakoiva riskienhallinta ja siitä seuraava varautuminen tulee varmasti saamaan entistä syvemmän merkityksen. Varautuminen ei valitettavasti kuitenkaan ole ilmaista.
Jo ennen pandemiaa toimitusketjujen tutkimuksessa on vilahtanut termi resilienssi (eng. resilience). Psykologiassa resienssi tarkoittaa (esim. Wikipedian mukaan) palautumiskykyä:
yksilöiden välillä on eroja kyvyssä selviytyä vastoinkäymisistä, ja sen merkitys korostuu yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa. Resilienssiin liittyy esimerkiksi joustavuus, soveltaminen ja ennakointi. Toimitusketjun resilienssi on hyvin samankaltainen ajatus: ketjun kyky selvitä sen toimintaan vaikuttaneesta vastoinkäymisestä, vaikkapa pandemian kaltaisesta vaikeasta ja yllättävästäkin tilanteesta.
Resilienssi on jo ennen pandemiaa tunnistettu tärkeäksi toimitusketjun hallinnan trendiksi (tarkempaa tietoa esimerkiksi Sari Uusipaavalniemen ja Gyöngyi Kovcácin tutkimuskatsauksesta 01-2016 Toimitusketjun hallinnan trendeistä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle).
Tämä keskustelu tulee varmasti voimistumaan pandemian myötä, ja toivottavasti johtamaan myös käytännön hyviin esimerkkeihin järkevistä toimintatavoista. Isoja aiheeseen liittyviä kysymyksiä ovat ainakin joustavuuden rakentamisen keinot kuten miten rakennetaan ketteryyttä ja nopeutta toimitusketjuun, missä ja miten varastoidaan, missä pidetään joustavaa / ylimääräistä kapasiteettia ja millaista lisäosaamista vaikkapa hankintatoimen suhteen tarvitaan.
Sivu päivitetty / tarkistettu 12.9.2020.