Nämä ovat lyhyet ohjeet, eivät läheskään täydelliset, mutta antavat ainakin alustavaa neuvoa.
Lisätietoa voi löytyä esimerkiksi Suomen tullin Internetsivuilta www.tulli.fi, eri huolintaliikkeiltä, Logistiikan Maailman Tuontitapahtuman kuvaus -sivulta, Kauppa & tullaus -osiosta sekä työkaluista ja Ruokaviraston Internet-sivuilta. Viimeksi mainittu hallinnoi erinäisiä ulkomaankauppaan liittyviä asioita kuten FLEGT-lupajärjestelmää, eli tiettyjen maiden ja EU:n keskenään sopinutta puutuotteitten alkuperän laillisuuden valvonta. FLEGT-lupa takaa, että puutuotteet ovat laillisesti tuotettuja.
Lähtötilanne: Tarvitset määrättyä tuotetta ulkomailta ja sinulle tarjotaan tarvitsemaasi tuotetta ulkomailta tai saat tarjouksia tai tietoja erilaisten kanavien kautta.
Maksutavan valinta
Maksutavan valinta on Sinun ja myyjän välinen sopimus, ja valintaan vaikuttavat mm. myyjän tunnettavuus tai aikaisempi kokemus, luotatko myyjän toimituskykyyn ja uskooko myyjä maksukykyysi. Myös yleensä myyjää turvaavan maksutavat valinta on mahdollinen kuten remburssi, perittävä CAD tai jälkivaatimus COD. Jos myyjä tuntematon voit yrittää neuvotella maksutavan ja ajan, jonka mukaan maksat tavaran vasta sen saavuttua Suomeen tai saatuasi tavaran tosiasiallisesti haltuusi.
Toimituslausekkeen valinta
Toimituslauseke on myös asia, joka tuojan on sovittava myyjän/toimittajan kanssa. Suositeltavaa on käyttää Incoterms 2020-lausekkeita, jotka yleensä tunnetaan kohtuullisen hyvin maailmanlaajuisesti. Kaikki Incoterms-asiantuntijat ovat yleensä sitä mieltä, ettei ostajan pitäisi käyttää EXW- lauseketta, koska se saattaa edellyttää ostajan rekisteröitymistä lähtömaahan ja tarkoittaa sitä, että ostajan vastaa kaikista vientimaan mahdollisista joskus hyvinkin eksoottisista vientiveroista ja -luvista. Näin siitäkin huolimatta, että varsinkin tuttujen länsimaiden kanssa kauppaa käytäessä EXW-toimii kohtuullisen hyvin ja ostajan valitsema lähtömaan huolitsija huolehtii vientitulliselvityksestä myyjän nimissä ostajan kustannuksella.
Ostajan kannalta kohtuuedullinen vaihtoehto on FCA, jos toivotaan myyjän vastaavan kuljetuksista voi valita ehdon DAP tai DPU. Lisätietoja Logistiikan Maailman kohdasta Toimituslausekkeet sekä esimerkiksi kauppakamarien Incoterms-asiantuntijoilta, Suomen kauppakamarilaitos on myös julkaissut Suomen- ja Englanninkielisen opaskirjan Incoterms 2020.
Kuljetustavan valinta
Toimituslauseke määrittelee pitkälti sen kumpi osapuoli vastaa minkäkin osuuden kustannuksista ja riskeistä. Erilaisia kuljetusmuotoja ja tapoja on lukuisa määrä ja toimituslausekkeesta riippumatta ostaja ja myyjä voivat keskenään sopia kuljetustavan.
Valittavissa ovat ainakin posti, autokuljetukset, meriliikenne, lento, rautatie, kuriiriyritykset ja erilaiset yhdistetyt kuljetukset. Valinnassa on syytä huomioida kiireellisyys, tavaran vaurioitumisherkkyys ja valitun kuljetusmuodon ominaispiirteet: Esimerkiksi merikuljetuksissa kontit, jotka sisältävät määriteltyjä vaarallisia aineita kuljetetaan usein kansilastina, mikä on herkempää mm. kastumiselle ja muille sääilmiöille. Nopeimmin liikkuvat kuriiriyritysten rahdit, vaikkakin varsinaisia tavaraa seuraavia kuriireja aniharvoin enää käytetään. Lentorahti on myös kohtuullisen nopeaa ainakin silloin, kun käytettävissäon suorat lentoyhteydet. Euroopan sisällä maantiekuljetus vaikka sisältäisikin pienen meriosuuden on usein kilpailukykyistä, kohtuullisen nopeaa ja riittävän turvallistakin. Katso kuljetus ja kuljetusmuodon valinta. Vaaralliset aineet kts. Logistiikan Maailma osio Vaarallisten aineiden kuljetukset.
Tavaran vakuuttaminen
Toimitustapalausekkeista löytyy tieto, kuka kantaa vahingonvaaran tavarasta miltäkin kuljetusosuudelta. Tavaravakuutuksia myyvät kaikki vakuutusyhtiöt usein osina erilaisissa paketeissa. Kuljetusliikkeillä on omat vakuutuksensa, mutta kaikkien kuljetusliikkeiden vastuut on yleensä rajattu kilomääräisiin kattoihin sekä niissä on paljon poissulkevia ehtoja, esimerkiksi meriliikenneyritykset eivät useinkaan vastaa navigointivirheistä. Suomi on hyvin monen liikennemuodon osalta saari, jolloin ainakin osa matkasta tehdään meritse. Jos meriliikennettä kohtaa meriliikenneonnettomuus tai muu meriliikenteen haveri ja laivayhtiö ilmoittaa yhteishaverin, ja lastia ja/tai laiva onnistutaan pelastaa, tällöin syhtyneet kustannukset jaetaan lastin ja laivan arvon suhteellisiin osuuksiin, jolloin myös lastin omistaja joutuu maksumieheksi. Ainakin jonkinlainen tavaravakuutus saattaa olla hyvinkin järkevää. Katso Vakuutukset.
Huolinta – Logistiikka
Sana huolinta tarkoitti perinteisesti tulo- ja vientisatamissa tapahtuvaa tuonti- tai vientihuolintaa, jossa merkittävin tehtävä oli tulliselvittäminen. Alan suomalainen liitto perustettiin jo vuonna 1906. Tehtävät ja myydyt palvelut ovat vuosien saatossa muuttuneet ja kehittyneet alan vaatimusten mukaisesti. Merikonttiliikenteen alkaminen 1960-luvulla toi huolitsijoille paljon uusia tehtäviä. 1970-luvulla puhuttiin jo yleisesti kuljettavista huolitsijoista, jolloin itse kuljetussuorituksesta tuli merkittävä osa huolintaa. Uusi sana logistiikka tuli käyttöön vähitellen 1980-luvulta alkaen tarkoittaen kokonaisvaltaista tavaran liikkumiseen liittyviä palveluita ja oheispalveluita alkaen monenlaisista varastointi- ja muista itse tavaraan liittyvistä suoritteista kuten pakkaamista, uudelleen merkintää, jakamista pienempiin ja suurempiin osiin, myös monentasoista edelleen jalostamista ja asiakirjatuotantoa asiakkaan tarpeen mukaan.
Useimmat huolintaliikkeet tarjoavat kyllä edelleenkin perinteistä tullaamista muiden kuljettamille tavaraerille, mikä muodostaa vain murto-osan nykyaikaisen logistiikkayrityksen palvelutarjonnasta. Tarvitaanko nykyisin huolinta/logistiikkayritystä? Jos käytetään postin (joka sekin nykyisin logistiikkayritys) palveluita kuljettamiseen voi ison osan tehtävistä hoitaa sähköisesti itsekin, mutta jo oikean valinnan tekeminen moninaisista kuljetusmuodoista voi olla haastavaa, joten usein on ammattilaisapu hyödyllistä. Logistiikkayritykset tarjoavat laajaa ammattitaitoa alkaen itse kuljetuksista ja tulliselvityksistä monenlaiseen tavaran käsittelyyn ja oheistoimintaan perustuen paitsi ammattitaitoon myös pitkäaikaiseen kokemukseen. Alaa hallitsevia logistiikkayrityksiä on Suomessa aika moninainen joukko, joista oikean valitsemisessa auttaa ehkä kokemus ja maine markkinoilla. Harvan tuojan tai viejänkin on mahdollista oppia kaikkitietäväksi huolinnan ja kuljettamisen alalla.
Arvonlisävero
Unionin arvonlisäverojärjestelmä edellyttää, jos EU:n sisäinen osto halutaan tehdä ilman myyntimaan arvonlisäveroa, että sekä toisessa EU-maassa toimiva myyjä että vastaanottomaassa toimiva ostaja ovat alv-rekisteröityjä omassa maassaan ja rekisteröinti on tapahtumahetkellä voimassa. ALV-tunnuksen olemassa- ja voimassaolon voi tarkistaa Unionin VIES-palvelusta (VIES = Value added tax information exchange system ), johon pääsee verohallinnon internetsivujen kautta. Jos tavara ostetaan lähtömaan arvonlisäverolla sitä ei voi vähentää Suomen ALV kirjanpidossa.
Jos olet Suomeen alv-rekisteröity (Sinulla voimassa oleva suomalainen alv- numero) ja tuot tavaroita kolmansista maista tai EU:n veroalueen ulkopuolelta et joudu tuonitullauksen yhteydessä maksamaan Suomen arvonlisäveroa. Sekä yhteisökaupan että kolmansien maiden tuonnin arvonlisäverot huomioidaan kotimaan kuukausittaisilla sähköisillä alv-ilmoituksilla verottajan Omavero-palvelussa.
Valmistevero
Eräistä tuotteista maksetaan Suomessa valmisteveroa, verovelvollisuus koskee niin yhteisökauppaa kuin kolmansien maiden tuontiakin. Valmisteverot: katso Valmistevero yhteisössä tai verohallinnon internetsivut. Yrityksen, joka tuo maahan Suomessa valmisteverotettavia tuotteita tulee rekisteröityä verohallinnossa valmisteveronalaisten tuotteitten tuojaksi, tällöin valmisteverot maksetaan oma-aloitteisesti verohallinnon Omavero-palvelussa sähköisillä ilmoituksilla.
Tuonti kolmansista maista
Jos tuot kolmansista maista tai EU:n veroalueeseen kuulumattomilta alueilta tarvitset EORI-numeron (EORI = Economic Operators Registration and Identification System). Numero haetaan Suomen tullin asiointipalvelusta.
Kauppalasku on oleellinen osa ulkomaankaupan asiakirjoista. Ohjeelliset muotovaatimukset on julkaistu mm. Suomen tullin internetsivuilla www.tulli.fi samoin kuin Logistiikan Maailma -sivujen kohdassa Ulkomaankaupassa esiintyviä asiakirjoja, kauppalasku. Mikäli pakkaustietoja ei ole ilmoitettu itse kauppalaskulla saattaa erillinen pakkauslistakin olla tarpeellinen. Itse tuontitulli-ilmoitukselle edellytetään suurta joukkoa pakollisia tietoja, kts. tullin internetsivut.
Oleellinen osa on mm. tavaran oikea tullinimike, usein sen ainoan oikean tullinimikkeen löytäminen on vaativaa, myyjän mahdollisesti ilmoittama tullinimike ei sido vastaanottomaan tulliviranomaista, vaan oikeasta tullinimikkeestä on vastuussa tuoja. Lisätietoja saa mm. Suomen tullin neuvonnasta, vaikkakaan puhelimessa saatu suullinen neuvo ei ole sitovaa. Tietoa voi myös saada osaavien huolintaliikkeiden tulliselvitysosastoilta tai Euroopan Unionissa jo myönnetystä sitovista ennakkotiedoista. Sitovan ja varman tiedon voi saada hakemalla tavaralle oman sitovan tariffitiedon (STT) Suomen tullista. Englannin kielinen lyhenne on BTI Binding Tariff Information), joita pystyy myös selaamaan komission sivuilta. Oikea tullinimike auttaa usein myös kauppaan ja tullaukseen liittyvien muiden määräysten ja ehtojen tulkintaan.
Alkuperä/tullietuussopimukset (kts. Logistiikan Maailma kohta Tullietuussopimukset. Valtaosaan näistä liittyy alkuperäsäännöt, jotka määrittelevät, milloin kyseinen tavara on oikeutettua sopimuksen mukaiseen edullisempaan tullikohteluun kts. Logistiikan Maailman Alkuperäsäännöt. Säännöissä määritellään minkälainen valmistus on riittävää kunkin sopimuksen mukaiseen alkuperäkohteluun. Tarkat säännöt asianomaisista sopimusteksteistä löytyvät tullin internetsivuilta, komission palvelimelta ja tullin neuvonnasta. Myyjän tulee tietää täyttääkö hänen tarjoamansa tuote jonkin sopimuksen ehdot ja asiansa tunteva myyjä osaa sen myös ilmoittaa mahdollisessa tarjouksessaan. Etuussopimuskohtaisesti on myyjän velvoite selvittää minkälainen alkuperätodistus tai –ilmoitus kullekin tavaralle tarvitaan Suomeen (Euroopan Unioniin) tuotaessa. Vastuun myyjän toimittaman alkuperäselvityksen oikeellisuudesta kantaa tullteknisesti pääsääntöisesti ostaja.
Maksettavat tullin ja muut verot Verojen perusteet voi tarkistaa voimassa olevasta tullitariffista, Suomen tullin neuvonnasta tai käyttämällä tullin tarjoamaa tullilaskuria.
Rajoitukset ja vastaavat
Itse tuontitapahtumaan voi liittyä monenlaisia rajoituksia ja erityisehtoja, kts. Logistiikan Maailma kohta Viennin ja tuonnin rajoitukset, erityisehdot ja vastaavat tai tullilaitoksen rajoituskäsikirja (www.tulli.fi/rajoituskasikirja) tai Access2Markets-sivusto.
Luettelot eivät ole välttämättä täydellisiä esimerkiksi merkintämääräysten ja vaarallisten aineiden osalta. Eräs uusimpia rajoituksia on EU:n puutavara-asetus, joka pyrkii tarkistamaan, että käytetty puutavara on laillisesti ja ympäristöä tukevien säännösten mukaisesti korjattua. Tähän liittyy FLEGT-lupajärjestelmä, jolloin sopimusmaassa oleva myyjä hankkii omalta toimivaltaiselta viranomaiseltaan asiakirjan todistamaan säännösten mukaisen puuhankinnan. FLEGT-järjestelmää valvoo Suomessa Ruokavirasto (www.ruokavirasto.fi ). FLEGT- sopimuksen mukainen asiakirja on tuontieräkohtainen ja tulisi asiakirja ennen toimituksen saapumista Suomeen toimittaa Ruokavirastolle tarkistettavaksi, Ruokavirasto varmistaa asiankirjan asianmukaisuuden tuontitullaustilanteessa Suomen tullille. Kyseisten tuotteitten ( sopimusmaista tulevien ) tuojien tulee rekisteröityä menettelyn käyttäjäksi Ruokavirastoon, myös suomalainen huolitsija voi rekisteröityä. Lisäksi Ruokavirastolle tulee maksaa
lupakäsittelymaksu.
Aina kaupallisessa tilanteessa kannattaa kuunnella eri osapuolia ja pyytää neuvoja alan asiantuntijoilta kuten tullilaitokselta, kauppakamareilta, huolinta-ja kuljetusliikkeiltä ym.