Yrityksen yhteiskuntavastuu (Corporate Social Responsibility (CSR) tarkoittaa yhteiskunta- ja ympäristövastuullisen toiminnan liittämistä yrityksen päivittäiseen liiketoimintaan. Yhteiskuntavastuu ei tarkoita vain sitä, että yritys täyttää kaikki lakien ja määräysten vaatimukset.
Yrityksen tulee tarkastella toimiaan myös laajemmin: jos jokin yrityksen toimi on esimerkiksi ympäristön tai lähiasukkaiden kannalta haitallinen, mutta ei laiton, tulee yrityksen tehdä kaikkensa haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Vastuullinen yritys huomioi siis myös sellaisia näkökohtia, joiden laiminlyöminen ei johda oikeudelliseen vastuuseen tai konkurssiin.
Toimiva yhteiskuntavastuu on siis yrityksen vastuun ulottamista pidemmälle kuin lait ja määräykset vaativat ja samalla varautumista tulevaisuuden kiristyviin lakeihin, normeihin ja asiakasvaatimuksiin, eli käytännössä riskeihin yritystoiminnan kannalta.
Toisin sanoen yhteiskuntavastuu on tai yrityksen strategisen suunnittelun arkipäivää, jolla reagoidaan tulevaisuuden riskeihin ja mahdollisuuksiin. Ovathan esimerkiksi kiristyvät ympäristönormit riski nousevien kustannusten kannalta, mutta yritykselle, joka on osannut varautua niihin, mahdollisuus kustannus- tai markkinajohtajuuteen tulevaisuudessa.
Riskikartoitus
Riskikartoitus on merkittävä työkalu yhteiskuntavastuun määrittelyyn. Mitkä ovat ne yrityksen toimet, jotka aiheuttavat yritykselle tai sen työntekijöille, asiakkaille, ja yhteiskunnalle riskiä nyt tai tulevaisuudessa?
- Mikä on yrityksen työntekijöiden hyvinvointi?
- Mitä riskejä työssä on?
- Entä alihankkijoilla?
- Mitä sellaisia riskejä työ aiheuttaa, jotka eivät vielä ole nähtävissä?
- Miten yritys vaikuttaa lähiympäristöönsä tai globaaliin ympäristöönsä?
- Mitä vaikutuksia on nyt nähtävissä tai mitä voi nousta esiin tulevaisuudessa?
- Entä onko yrityksen toiminta taloudellisesti kestävällä pohjalla?
- Millaisia riskejä sisältyy omistuksiin, lainoihin tai investointeihin?
- Aiheuttaako yritys riskejä asiakkailleen?
Määriteltyään toimintansa riskit yrityksen tulee nostaa niistä esiin merkittävimmät ja suurimman riskin sisältävät ja ryhtyä käytännön toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi. On huomattava, että yhteiskuntavastuun tärkeimmät osatekijät voivat olla hyvinkin erilaisia samallakin toimialalla. Käytännön esimerkkinä voidaan huomata, että osa kuljetusyrityksistä nostaa turvallisuusnäkökulmat tärkeimmiksi yhteiskuntavastuun osatekijöiksi, kun toisille taas hiilidioksidipäästöt on nähty merkittävimpinä.
Vasta kun yrityksen yhteiskuntavastuun tekijät on kartoitettu ja niiden merkittävyys yrityksen toiminnan kannalta määritelty, on syytä siirtyä yhteiskuntavastuun raportointiin. Yhteiskuntavastuun raportoinnissa käydään läpi juuri tämän yrityksen merkittävimmät yhteiskuntavastuun osatekijät, niiden vaikutus, yrityksen tavoitteet ja parannustoimet sekä seurataan kehitystä.
Yrityksen yhteiskuntavastuun strategiaa pohdittaessa on hyvä miettiä myös tekijöiden taloudellista vaikutusta. Esimerkiksi turvallisuusriskit ovat hyvin usein myös taloudellisia riskejä, työtyytyväisyyden parantaminen lisää usein myös tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyteen panostaminen voi tuoda uusia asiakkaita. Yrityksen aktiivinen panostus yhteiskuntavastuuseen on usein myös taloudellisesti perusteltua.
Eettinen kysyntä-toimitusketjun hallinta
Eettinen kysyntä-toimitusketju (Ethical Demand-Supply Chain Management) on kysyntä-toimitusketju, jonka kaikki jäsenet ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen.
Kestävän kehityksen osa-alueet ovat Bruntlandin komission määritelmän mukaan
- taloudellinen,
- tekninen sekä
- sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys.
Kuluttajien, rahoittajien ja sijoittajien vaatimukset yritysten toiminnan etiikkaa kohtaan ovat lisänneet mielenkiintoa ja tarvetta eettisten toimitusketjujen suunnitteluun ja hallintaan. Erityisesti globaalien kysyntä-toimitusketjujen toimintaan liittyy paljon eettisiä kysymyksiä muun muassa erilaisten kulttuurien huomioimisessa.
Lisätietoa kestävästä kehityksestä
Kestavakehtiys.fi, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma.