Hyvinvointialueet ja logistiikka

Tässä kirjoituksessa käsitellään hyvinvointialueita logistisesta näkökulmasta ja esitetään näkemyksiä hyvinvointialueiden logistiikan järjestämiseen.

Suomen väkiluku 31.1.2022: 5 549 807
Hyvinvointialueita: 21

Toimipisteitä

• Sairaalat
  • Yliopistolliset sairaalat: 5
  • Keskussairaalat: 16
  • Alueelliset sairaalat: 75
  • Yksityiset sairaalat: 10
• Muut pisteet
  • Terveyskeskuksia ja vuodeosastoja: n.160
  • Neuvolat
  • Hoivakodit
  • Kouluterveydenhoidon pisteet
  • Sairaalan kirjoissa olevat potilaat esim. hengityshalvauspotilaat
  • Pelastuslaitokset: 22 (tulevaisuus?)
  • Huoltovarmuuskeskus, terveydenhoitotuotteet (kriisi esim. pandemia)

Tunnistettavat logistiset tarpeet

Hoitotarvikkeet ja yleistarvikkeet

• hoitotarvike ei lämpötilasäädelty
• hoitotarvike lämpösäädelty
• hoitotarvike palavat/VAK
• pesu-, puhdistusaineet ja välineet
• toimistotarvikkeet ja lomakkeet
• jakelu

Lääkkeet

• annostelu
• säilytys ja säilyvyys
• jakelu

Varaosat

• nivelet ym.

Ruokahuolto

• valmistus
• jakelu

Koneet,  laitteet ja kalusteet

• säilytys
• huolto ja puhdistus
• jakelu

Jätehuolto

• keräys
• lajittelu
• jakelu

Potilaslogistiikka

• pisteisiin saapuvat asiakkaat
• pisteiden sisällä tapahtuva asiakassiirto esim. leikkaussaliin tai kuntoutukseen
• pisteistä poistuvat asiakkaat

Hoito-ja yleistarvikelogistiikka

Tuotteita ovat varastoitavat-, välitys- ja suoratoimitustuotteet. Suoratoimitustuotteet (esim. lämpösäädellyt) toimitetaan suoraan käyttöpisteeseen ja varastoitavat- ja välitystuotteet toimitetaan pisteisiin logistiikkakeskuksen kautta. Tuotteen elinkaaren aikana jakelutie voi vaihtua.

Tuotteiden kilpailutuksen hoitaa hankintayksikkö tai -yksiköt samoin sopimukset. Tulee luoda myös tiimi, jossa tunnetaan tuoteryhmän tuotteet ja myös miten tuotteet muuttuvat (uusia tuotteita) tiimiin tulee kuulua hoitavaa-, kilpailuttavaa- ja logistiikan henkilökuntaa.

Hoitotarvikkeita nimikeitä on arviolta n. 100 000 Logistiikkakeskuksia 3-5 koko Suomessa maantieteellisesti oikein hajautettuna, jolloin yksi keskus vastaisi n. 1 000 000–2 000 000 asukkaan hoitotarvikkeiden ohjauksesta sisään kutsusta, varastoinnista ja jakelusta toimipisteisiin. Tällä saavutetaan varmistus, jos yksi varasto tuhoutuu esim. tulipalossa.

Tuotteiden  kutsu logistiikkakeskuksiin mahdollisimman automattisesti. VMN tai muun vastaavan hyödyntäminen. Logistiikkakeskuksissa korkea automaatiotaso ja robotiikka, sekä saapuvissa-, varastoitavissa- ja lähtevissä lähetyksissä.

Tietojärjestelmä yhtenäinen tai sellainen, johon liitetty tilausjärjestelmä kaikille asiakkaille on samanlainen kaikissa tilaavissa pisteissä. Tuotteen jakelutiestä riippuen tilaus, joko suoraan toimittajalle (suoratoimitustuoteet) tai logistiikkakeskukseen. Järjestelmässä tulee olla hyvät tuotehaku ominaisuudet sen tuottaa automaattisen laskutukseen tarvittavat tiedot mm. kustannuspaikka tiliöinti ja osoitetiedot, jotka on esim. lukijalla luettu tai haettu järjestelmästä tehtäessä tilausta.

Mikäli joudutaan tilaamaan esim. tulipalon vuoksi toisesta logistiikkakeskuksesta. Tällöin joudutaan tietojärjestelmää muuttamaan siten, että tilaus ohjautuu toiseen logistiikkakeskukseen, mutta tilaava asiakas ei joudu muuttamaan omaa tilaus- ja toimintatapaansa.

Tilausjärjestelmä auki 24/7, jokaiselle toimipisteelle määritellään toimituspäivä, jolloin tilauksilla on määritelty tilauksen vapautus aika järjestelmässä ja tilausta voi täydentää siihen asti. 

Pikatoimituksille tulee luoda oma toimintatapa.

Logistiikkakeskukset  pitäisi rakentaa samankaltaisiksi esim. tuotenimikkeiden ja -numeroinnin osalta tuotenumero voi alkaa joko eri kirjaimella tai numerolla, joka kertoo mistä varastosta tuote on ollut esim. takaisinvedon yhteydessä (tuote-erä virheellinen). Logistiikkakeskukset voivat kokeilla erilaisia toimintatapoja ja parhaat käytännöt otettaisiin käytäntöön kaikissa pisteissä.

Jotain erityistuotteita ei tarvitse varastoida kaikissa Logistiikkakeskuksissa, mutta kuitenkin siten että varsinainen varastointi tuoteryhmän tapahtuu yhdessä pisteessä ja varmuusvarastointi toisessa pisteessä. Nämä tuotteet toimitetaan kaikkialle Suomeen näistä pisteistä.

Kuljetukset tulee kilpailuttaa Logistiikkakeskus kohtaisesti ja myös huomioida tarve koko Suomea kattavasta jakelusta.

Tuote valikoimasta päättää hoitava henkilöstö ja kilpailun voittaneista tuotteista, logistiikka henkilöstö mukana logistiikan osalta  ja tällöin myös tieto yksiköissä kulkee henkilökunnalle. Tuotteiden muutokset mm kilpailutuksen kautta informoidaan näissä palavereissa, koska järjestelmän tulee ilmoittaa korvaava tuote.

Tuotteiden käsittely toimituspisteissä pitää luoda toimipisteen koon mukaisesti. Isoissa sairaala yksiköissä sisäinen logistiikka kuljettaa tuotteet ja hyllyttää vähintään osasto, sali tai jopa huone kohtaisesti. Pienemmissä pisteissä joissa kuitenkin on muutamia osastoja tai pisteitä joihin tuotteet toimiteen voidaan pistekohtainen täyttöpalvelu hoitaa osa-aikaisesti.

Tässä koko ketjussa tulee hyödyntää vähintään viivakooditekniikkaa tai jopa joissakin tapauksissa RFID tekniikkaa.

Osastoissa pitää olla valmiuksia kokeilla myös robotteja, joita on käytössä esim. ravintoloissa, tai automaattisia kuljetuskärryjä, kokeilu puoli vuotta lähikaupassa Espoo Helsinki 2022 kevät–syksy.

Laskutuksen tuotteista tulee olla mahdollisimman automaattinen. Näin vapautetaan hoitohenkilökuntaa omaan työhönsä.

Huoltovarmuuskeskuksen velvoitevarasto terveydenhuollon nimikkeiden osalta tulisi ratkaista mahdollisesti varastoinnin näissä samoissa keskuksissa ja samalla saataisiin tuotteisiin myös pieni kierto ja epäkuranttia tuotetta tulee vähemmän. Velvoitevarastointia ei lasketa varaston normaaleihin tunnuslukuihin esim. kierto ja arvo, ne kyllä todetaan ja todetaan ne velvoitteen aiheuttamaksi.

Tässä on käsitelty lähinnä hoitotarvike logistiikkaa, mutta näissä muissakin osa-alueilla tulisi huomioida asioita samankaltaiseen listan mukaisesti.

Sivu päivitetty / tarkistettu 1.10.2024.