Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Huoltovarmuuden turvaamiseksi huoltovarmuusorganisaatio kehittää varautumista ja suunnittelee, toteuttaa, ohjeistaa ja rahoittaa toimialasta riippuen erilaisia toimenpiteitä ja jatkuvuudenhallinnan menettelytapoja. Varautuminen tapahtuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä kumppanuusperiaatteella huoltovarmuusorganisaation pooleissa.
Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (VNp 1048/2018) astui voimaan 5.12.2018.
Logistiikka on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ja palveluja, jotka muodostavat perustan huoltovarmuudelle. Logistiikalla on tärkeä merkitys Suomen kaltaiselle maalle, joka on kaukana pohjoisessa sijaitseva saari.
Suomen ulkomaankaupasta yli 80 % kuljetetaan meritse, minkä vuoksi merikuljetusten toimivuus on logistiikan varautumisen painopistealueita. Tie- ja rautatiekuljetuksilla on tärkeä rooli sekä tuonnissa ja viennissä että kotimaan sisäisessä liikenteessä.
Kotimaan sisällä huoltovarmuuden kannalta kriittisiä maakuljetuksia ovat mm. optimoidut, korkealla käyttöasteella toimivat lämpösäädellyt elintarvikekuljetukset (esim. maidon keräily ja jakelu), polttoainekuljetukset ja kemikaalikuljetukset. Lentoliikenteen merkitys tulee esiin nopeaa kuljetustarvetta vaativien tuotteiden (esim. varaosat, pilaantuvat/vanhenevat tuotteet) sekä henkilöiden kuljettamisessa.
Linja-autoliikenne ja rautateiden henkilöliikenne ovat erityisesti pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien työssäkäyntiliikenteen toimivuuden kannalta tärkeitä. Taksiliikenteen lisääntyvä merkitys haja-asutusalueiden kuljetusten toteuttajana sekä muiden kuljetusmuotojen korvaajana häiriötilanteissa on johtanut siihen, että myös taksitoiminta kuuluu varautumisen piiriin. Yleisesti voidaan todeta, että eri kuljetusmuodoilla on häiriötilanteissa usein toisiaan korvaava tai täydentävä rooli.
Logistiikan varautumisen perustana on olemassa oleva toimintavarma markkinaehtoinen logistinen järjestelmä. Erilaisin varautumisjärjestelyin (esim. riskiarviointi, jatkuvuussuunnittelu, varastointi, poikkeusolojen erityistoimenpiteet) kehitetään logistisen järjestelmän toimintavarmuutta myös vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kesken.
Huoltovarmuuskeskuksen sivut: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/ , jossa erityisesti logistiikan kannalta oleelliset kohdat:
Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on ladattavissa oheisesta linkistä:
Huoltovarmuusorganisaatio
Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) koostuu
- Huoltovarmuuskeskuksesta ja sen hallituksesta
- Huoltovarmuusneuvostosta
- sektoreista ja
- pooleista.
Se on elinkeinoelämän ja hallinnon edustajista koottu varautumista tukeva ja edistävä yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto, jonka tehtävänä on varmistaa Suomen huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaa huoltovarmuuden käytännön koordinoinnista, operatiivisesta toiminnasta ja rahoituksesta. Sen tehtävänä on mm. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä varautumisessa, sovittaa yhteen julkishallinnon taloudellisia varautumistoimia sekä hoitaa valtion varmuusvarastointia.
Huoltovarmuuskeskus tarjoaa yritysten käyttöön HVO Extranet -järjestelmän, joka on huoltovarmuusorganisaation tiedonvaihtokanava sisältäen myös organisaatioille varautumiseen ja jatkuvuudenhallintaan liittyviä tiedotteita, julkaisuja ja ohjeita. Sen sisältämän kypsyysanalyysin avulla yritys voi arvioida ja kehittää omaa jatkuvuudenhallintaansa.
Huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä kannustetaan koulutuksen ja yrityskäyntien avulla toimintavarmuuden kehittämiseen erilaisten riskien varalta. Tätä varten yritykset nimeävät yhteyshenkilön, joka koordinoi asiaa yrityksen sisällä. Huoltovarmuuskrittiselle yritykselle ei aseteta juridisia velvoitteita, ja osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Logistiikkasektorin tehtävänä on ohjata ja koordinoida alansa huoltovarmuuden kehittämistä. Logistiikkasektorin puheenjohtaja on Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Sen jäsenet edustavat liikennehallinnon viranomaistahoja, toimialajärjestöjä ja yrityksiä sekä puolustusvoimia. Sektori ohjaa toimialansa pooleja, joita ovat maa-, vesi- ja ilmakuljetuspoolit.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja poolit ylläpitävät luetteloa huoltovarmuuden kannalta kriittisistä yrityksistä, jotka poolit määrittävät toimialaltaan sovittujen kriteerien perusteella.
Tavoitteena on normaalioloissa tapahtuvan varautumisen avulla varmistaa näiden yritysten toiminnan jatkuvuus myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päämääränä on turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kuljetus- ja logistiikkapalvelut (esim. elintarvikehuollon, energiahuollon ja terveydenhuollon logistiikka sekä puolustusvoimien tarpeet) varmistamalla yritysten toimintaedellytykset ja priorisoimalla tarvittavat voimavarat ja palvelut viranomaisten toimenpitein. Varautumisessa otetaan huomioon eri kuljetusmuotojen väliset rajapinnat (esim. satamat, lentoasemat, logistiikkakeskukset ja terminaalit).
Poolit (maa-, vesi- ja ilmakuljetuspooli) ovat toimialojensa yritysten varautumista ohjaavia ja edistäviä toimielimiä. Niiden tehtävänä on koordinoida operatiivista varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhdessä alan yritysten kanssa. Poolit selvittävät, suunnittelevat ja valmistelevat logistiikan huoltovarmuuden kehittämistä suunnitteluperusteiden sekä tavoitteiden ja ohjeiden mukaan siten, että logistiikka toimii kaikissa tilanteissa tarpeen vaatimalla tavalla.
Poolit järjestävät huoltovarmuuskriittisille yrityksille harjoitus- ja koulutustilaisuuksia. Harjoitusten, tutkimusten ja selvitysten avulla arvioidaan varautumisen tasoa ja toimintakykyä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä pidetään yllä toimialan varautumisen tilannekuvaa. Tavoitteena on yhteiskunnan kriittisten kuljetus- ja logistiikkapalveluiden turvaaminen kaikissa tilanteissa.
Lisäksi poolit hankkivat ja ylläpitävät toimialojensa toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja, tukevat viranomaisia häiriötilanteiden valmistelussa ja niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpitämisessä, laativat ja teettävät selvityksiä sekä tekevät esityksiä materiaalisen valmiuden parantamiseksi, järjestävät harjoituksia sekä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.