Low Cost Country Sourcing (LCCS)

Low Cost Country Sourcing (LCCS) -käsitteellä tarkoitetaan hankintoja alhaisten kustannustasojen maista. Yleensä tällaisiksi maiksi katsotaan muun muassa Aasian ja Itä-Euroopan maat. LCCS-hankintoja tehdään kaikkialta maailmasta, mutta Kiina, Puola ja Intia ovat kärkimaita, ja muun muassa Vietnamin merkitys on kasvussa.

Maailmantalouden tilanne ja valuuttakurssit vaikuttavat luonnollisesti kustannustasoon eri maissa. Viime vuosina myös kuljetushinnat sekä kuljetusajat globaaleissa toimitusketjuissa konttipulan takia ovat vaikuttaneet LCCS-hankintojen kokonaiskustannuksiin.

LCCS-toimintaan päädytään yleensä kustannusten alentamisstrategian vuoksi, johon puolestaan vaikuttaa yhä kiristyvä kilpailu. LCCS-hankinnoilla turvataan myös saatavuutta. Monet yritykset eivät kuitenkaan enää halua puhua LCC-maista, vaan he käyttävät mieluummin termiä kustannuksiltaan kilpailukykyiset maat eli Cost Competitive Countries (CCC).

Ulkomailla teiden kunto, niiden leveydet tai siltakorkeudet voivat olla hyvinkin toisenlaiset kuin Suomessa. LCCS-toimintaa harjoitetaan yleensä suorien hankintojen, omien kansainvälisten yksiköiden tai osto-osastojen, kauppahuoneiden tai agenttien kautta. Haasteita ovat muiden muassa sopivien toimittajien löytäminen, toimittajien luotettavuus (mm. tuotteen laatu, toimitusajat), kulttuurierot ja turvallisuus (mm. liikenne- ja tietoturvallisuus).

Onnistumisen tekjöitä

LCCS-hankinnoissa onnistumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:

  • henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaaminen
  • kohdemaan tuntemus
  • oman yrityksen toimintamalli
  • ostovoima

LCCS aloitus

Kun hankintoja LCC-maista ryhdytään harkitsemaan, kannattaa listata toimittajalta edellytettävät vähimmäiskriteerit. Toisaalta on syytä miettiä, mitä oma yritys voi tarjota toimittajalle ja millaisen yhteistyösuhteen sen kanssa haluaa. Toimittaja-auditointi on syytä pitää mielessä myös silloin, kun hankitaan tuotteita LCC-maista.

Jos yritys päättää ryhtyä hankkimaan tuotteita esimerkiksi Kaukoidästä, on syytä perehtyä myös sikäläisten yritysten toimintakulttuureihin. Niin sanotuissa halpamaissa saatetaan esimerkiksi käyttää epäeettisiä toimintatapoja, jotka ovat osasyynä tuotannon edullisuuteen.

Yritykset voivat teettää työtekijöillään hyvin paljon ylitöitä, käyttää lapsityövoimaa tai lahjuksia. Eettisyyden turvaamiseksi esimerkiksi aasialaistehtaiden työolosuhteita pitäisi pystyä seuraamaan paikan päällä joko omien työntekijöiden voimin tai ulkoistamalla valvonta luotettavalle kolmannelle osapuolelle. Tavarantoimittajien huolellinen valinta ja pitkät yhteistyösuhteet vähentävät epäeettisyyttä ja siten edistävät vastuullista hankintaa.

Toimitusketjujen globalisaatio murroksessa

Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut ovat globalisoituneet.

Toimiva ja edullinen kansainvälinen logistiikka on luonut pitkällä aikavälillä hyvin sirpaloituneet toimitusketjut jossa lopputuotteen valmistus on jaettu useisiin välivaiheisiin jotka saatetaan toteuttaa eri puolilla maailmaa. Viime vuosien epävarmuudet toimitusketjuissa, kuljetuksissa ja esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa ovat johtaneet siihen, että näitä toimitusketjurakenteita arvioidaan uudelleen.

Isossa mittakaavassa ajateltuna tuskin mitään nopeaa ja kaikenkattavaa muutosta toimitusketjujen kansainvälisissä rakenteissa tulee tapahtumaan eikä ole vielä tapahtunut. Nykyiset rakenteet ovat muovautuneet pitkänkin ajan saatossa johtuen raaka-aineiden sijainnista, tuotannon erikoistumisesta ja keskittymisestä tietyille alueille sekä kuljetusreittien, tuotannon ja varastojen sijainnin optimoinnin seurauksena. Vaihtoehtoisia toimittajia ei välttämättä heti tai helposti ole saatavilla esimerkiksi lähialueilta kapasiteetin, osaamisen tai muiden syiden seurauksena.

Kaikki nämä lisääntyneet epävarmuudet ja häiriöt aiheuttavat yrityksille kustannuksia ja vaativat hankinnan varautumista: täytyy mahdollisesti pitää suurempia varmuusvarastoja, järjestellä kuljetuksia uudelleen jne. Näitä lisääntyneitä kustannuksia pitää arvioida suhteessa muihin kustannuksiin ajatellen vaihtoehtoisia toimittajia ja reittejä.

Joissain tapauksissa se voi toki tarkoittaa sitä että toimitusketjun rakenteita lähdetään keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä muuttamaan. Jollekin yritykselle se tarkoittaa lisäglobalisaatiota kun luodaan rinnakkainen vaihtoehto nykyiselle toimitusketjulle toisella puolen maailmaan että kaikki komponenttisaatavuus ei vaarannu samanaikaisesti. Jollekin yritykselle se voi tarkoittaa että harkitaan tuotannon tuomista takaisin omaan maahan tai lähialueille. Kolmannelle yritykselle se voi tarkoittaa sitä, että globaali toimitusketjurakenne pysyy aivan entisellään mutta hankintoja pitää tehdä aiempaa etupainotteisemmin ja varastotasoja kasvatetaan riskien varalle.

Kansainvälinen korruptioindeksi

Kun yritys päättää globaalista toiminnastaan, voi hyötyä olla myös korruptioindeksin tarkasteluista. Vuosittain julkaistava korruptioindeksi (Corruption Perceptions Index, CPI) kuvaa valtioiden korruptioastetta.

CPI listaa noin 180 maata korruption perusteella järjestykseen asiantuntija-arvioiden ja mielipidetutkimusten perusteella. Suomi oli vuonna 2010 sijalla 4 eli se on neljänneksi vähiten korruptoinut valtio.

Vähiten korruptoitunut maa on Tanska ja eniten korruptiota on indeksin perusteella Somaliassa. Mittaristo kuvaa varsin luotettavasti maiden toimintaympäristöjen haasteellisuutta.

Finpro tarjoaa kattavan valikoiman maksuttomia maaraportteja, joiden avulla eri maiden markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia voi seurata. Tarjolla ovat esimerkiksi selvitykset liiketoimintamahdollisuuksista suomalaisille yrityksille Serbiassa ja Kosovossa.