Mikäli kuljetustarve on säännöllinen ja pitkäkestoinen, laivan omistaminen, aikarahtaaminen tai kuljetussopimuksen tekeminen ovat vaihtoehtoja. Logistinen ketju on monitahoinen kokonaisuus, jonka häiriöt voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin.
On siis tärkeää pohtia perusteellisesti omalle toiminnalle sopivin rahtausmuoto, paneutua huolella sopimusten sisältöön sekä niiden toimivuuteen erilaisten palveluntuottajien rajapinnoissa.
- Kustannusten optimoimiseksi kannattaa pyrkiä mahdollisimman suuriin laivauksiin ja minimoida lastinkäsittely.
- Varastoihin sidotun pääoman suuruus on tärkeä osa logistiikan optimointia. Laivojen ruumissa liikkuvat varastot ovat pääomakustannuksiltaan tehokas tapa, mutta silloin täytyy kiinnittää erityistä huomiota kuljetusten luotettavuuteen. Tavaran on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
- Kannattaa myös etsiä ratkaisuja, joissa laivoille on tarjolla paluulasteja. Silloin toteutuu eräs kauppamerenkulun tehokkuuden perusperiaatteista – vie mennessäsi ja tuo tullessasi. Joskus tehokas logistiikka rakennetaan yhdessä muiden lastinantajien kanssa. Varustamotkin voivat tehdä yhteistyötä, jotta ne kykenevät tarjoamaan sopivaa kalustoa erilaisiin tarpeisiin ja operoimaan laivastoaan mahdollisimman tehokkaasti.
Oma laiva
Laivan omistaminen on kauaskantoinen strateginen päätös, sillä varustamotoiminta sitoo merkittävästi pääomaa ja henkilöstöresursseja.
Toisaalta aluksen kustannustaso pääoma-, päivä- ja matkakuluineen voi tarjota kilpailukykyisen vaihtoehdon eri tavoin rahdatulle tonnistolle. Omassa taseessa olevan laivan voi vaihtoehtoisesti vuokrata bare boat -sopimuksella rahoittajalta. Tonnistoverotuksen hyödyntäminen edellyttää, että varustamolla on tonnistoa omassa taseessa.
Kuljetustarpeen vaihdellessa kannattaa omistaa ainoastaan se määrä kalustoa, jonka arvioi pystyvänsä kaikissa olosuhteissa työllistämään, ja rahdata tarvittaessa lisää kapasiteettia.
Aluksen miehittämisen ja teknisen hoidon voi ulkoistaa, mutta miehitykseen liittyvät tuet edellyttävät kuitenkin, että miehistön työnantaja on suomalainen yritys. Kaupallinen operointi kannattaa yleensä pitää omassa hallinnassa.
Aikarahtaus
Aikarahtaamisessa rahtaaja vastaa aluksen kaupallisesta operoinnista ja matkakustannuksista. Aikarahtaus tehdään yleensä vähintään kuukausiksi, mutta pitkät rahtaukset voivat kestää toistakymmentä vuotta. Etenkin pitkissä sopimuksissa sovitaan kustannusten nousun vaikutuksista rahtitasoon.
Aikarahtauksen tyyppinen tapa on matka-aikarahtaus joko yhdelle tai useammalle peräkkäiselle matkalle. Tällöin rahtausaikaa ei ole tarkasti määritetty, vaan se muodostuu sovittujen kuljetusten suorittamisesta.
Aikarahti on päiväperusteinen, ja se on maksettava joka päivältä riippumatta siitä, onko aluksella lastia kuljetettavaksi. Matkakustannuksiin sisältyvät kaikki aluksen liikennöinnin kulut: polttoaine, väylämaksut, satamakulut, luotsausmaksut, kanavamaksut ja hinaajien käyttö. Varustamo vastaa aluksen pääoma- ja päiväkustannuksista. Päiväkustannukset kattavat aluksen miehittämisen, teknisen ylläpidon ja aluksen vakuutukset.
Aikarahtaus perustuu lastivirran määrään ja säännöllisyyteen yhdistettynä aluksen kokoon ja ominaisuuksiin. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää aluksen polttoainekustannuksiin, sillä ne ovat rahtaajalle operoinnin suurin kuluerä. Polttoaineen kulutus vaihtelee lastitilanteen ja nopeuden mukaan, joten kulutuksen erilaisissa olosuhteissa täytyy sisältyä laskelmiin. Polttoaineen hankintaa kannattaa suunnitella. Tärkeitä päätöksiä ovat hankittavan määrän ja ajankohdan sovittaminen markkinoiden vaihteluihin. Aluksen nopeuden jatkuvalla optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Perinteisen nopeuden ekonomian rinnalle on noussut hitauden ekonomia.
Taloudellisin lopputulos syntyy suuruuden, nopeuden ja hitauden ekonomian optimointina.
- Hinnan muutoksilta voi suojautua, ja lukita tiettynä ajanjaksona tarvittava määrä suojausmarkkinoiden tarjoamalle tasolle.
- Polttoaine maksetaan usein dollareissa, ja rahtikin voi olla dollaripohjainen, joten myös valuuttasuojauksia kannattaa harkita.
- Aluksen jääluokka vaikuttaa Suomessa väylämaksuihin avovesikaudellakin.
- Kansipäällystön mahdollisuus hankkia vapautus luotsin käyttöön pienentää matkakustannuksia.
Varustamon toiminnan laatu on tärkeä elementti, sillä ammattitaitoinen, paikalliset olosuhteet tunteva miehistö sekä aluksen tekninen kunto ja sen ylläpito takaavat, että alus on suunnitellusti rahtaajan käytössä. Ajalta, jolloin alus ei ole rahtaajan käytössä, ei tarvitse maksaa rahtia. Se on pieni lohtu, mikäli tärkeät laivaukset eivät toteudu suunnitellusti ja asiakkaille annettujen lupausten mukaisesti. Päivähinnaltaan halvin vaihtoehto ei luotettavuudeltaan, tehokkuudeltaan ja kokonaiskustannuksiltaan ole välttämättä aina paras.
Kuljetussopimus
Kuljetussopimuksella rahdinantaja ja varustamo sopivat tietyntyyppisen lastin tai lastien kuljettamisesta tiettyjen satamien välillä tietyllä ajanjaksolla. Lisäksi sovitaan kuljetettava määrä ja sen ajallinen jakautuminen. Kuljetussopimus voi olla lyhytkestoinen tai useiden vuosien mittainen. Sopimuksen pohjana voi olla monia erilaisia toteutustapoja osalastista linjaliikenteeseen.
Neuvotteluissa sovitaan reunaehdot käytettävälle kalustolle ja näiden ehtojen puitteissa varustamo voi halutessaan vaihdella kuljetuksen toteuttajaa. Pitkiin kuljetussopimuksiin liittyy lausekkeita, joilla varustamo suojautuu kustannusten nousua vastaan. Tässä tapauksessa myös matkakustannusten vaihtelulta on suojauduttava, koska erilaiset maksut voivat oleellisesti muuttua sopimuskaudella.
Polttoaineen hintakin heilahtelee huomattavasti, ja siitä sovitaan polttoainelausekkeessa. Siinä lukitaan tietty perushinta ja aluksen kulutus, sekä sovitaan vertailujakso ja yleisesti noteerattu vertailuhinta. Mikäli perushinta on jaksolla vertailuhintaa korkeampi, varustamo palauttaa erotuksen rahdinantajalle ja päinvastoin.