Kuljetusten ja jakelun logistiikkaa

Kuljetusten historiaa:

Käsitteellä liikenne tarkoitetaan tavaroiden, ihmisten ja tiedon siirtämistä paikasta toiseen. Liikennetyyppejä ovat henkilöliikenne, tavaraliikenne ja tietoliikenne. Liikennetarve taas syntyy esimerkiksi tarpeesta kuljettaa raaka-aineita, erilaisia puolivalmisteita tai tuotteita tuotantoketjun eri vaiheissa. Myös useimmat ihmiset joutuvat matkustamaan päivittäin kodin ja työpaikan väliä. Lisäksi matkailu on lisääntynyt massaturismin mittoihin. Nykyaikainen myös nopea tiedonsiirto on niin olennainen osa arkipäiväämme, että sen olemassaoloa tulee harvoin pohtineeksi.

Liikenne on monipuolistunut ja nopeutunut ajan myötä. Höyrykoneen laajamittainen käyttöönotto 1800-luvulla mahdollisti raideliikenteen synnyn ja laivaliikenteen merkittävän nopeutumisen ja riippumattomuuden vallitsevista tuulista. Lento- ja autoliikenteen nopea kehitys ovat tapahtuneet lähinnä toisen maailmansodan jälkeen. Laajamittaisen liikenteen ongelmia ovat mm. hiilidioksidi-, rakasmetalli- ja muut päästöt, melu, ruuhkat ja pysäköintiongelmat.

Monipuoliset liikenneyhteydet ovat edellytys eri alueiden taloudelliselle kehittymiselle. Esimerkiksi Euroopassa liikenneverkko on tiheä ja monipuolinen. Monissa kehitysmaissa liikenneverkko on kehittymätön ja usein perua siirtomaakauden ajoilta, eikä vastaa nykyaikaisen logistiikan tarpeita. Liikenneverkon rakenne onkin hyvä kehittyneisyyden mittari.

Kuljetuksilla tarkoitetaan palvelua, jossa tavaraa tai ihmisiä siirretään liikenteen avulla paikasta toiseen. Erilaisia kuljetusmuotoja ovat maantie-, rautatie-, vesi- , lento- ja putkikuljetukset sekä tietoliikenne. Kullakin liikennemuodolla on sekä etunsa että rajoituksensa ja haittansa. Eri liikennemuotojen taloudellisuus ja kannattavuus erilaisille kuljetuksille määräytyvät kuljettavan matkan pituuden sekä kuljettavan tavaran laadun, koon ja määrän perusteella. Ns. sisäisillä kuljetuksilla tarkoitetaan tavaroiden ja materiaalien käsittelyä ja liikuttelua tuotantolaitoksella tai työmaalla. Ulkoiset kuljetukset tarkoittavat yleisten kuljetusvälineiden avulla tapahtuvia kuljetuksia.

Tavaraliikennejärjestelmä

Suomen tavaraliikennejärjestelmä koostuu seuraavista osista:

Nykyaikaisille kuljetuksille on tyypillistä niin sanottu intermodaalisuus. Intermodaalikuljetuksella tarkoitetaan sitä, että saman tavaran kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa ja kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä. Sellainen voi olla esimerkiksi kontti, lava, vaihtokori, traileri, kokonainen auto tai rautatievaunu. Erityisesti konteista on tullut olennainen osa nykyaikaista, globaalia kuljetusverkostoa.

Niin sanottu yhdistetty kuljetus on intermodaalikuljetus, johon kuuluu junalla, laivalla tai lentokoneella tapahtuva runkokuljetus sekä sitä selvästi lyhyempi keräily- tai jakelukuljetus autoilla. Yhdistyssä kuljetuksessa välttämättömät siirrot tehdään joko ajamalla, nostamalla tai siirtoalustojen avulla.

Tärkeä osa kuljetusketjua ovat terminaalit. Niillä tarkoitetaan tavaran säilytystilaa, jonka tuotteet on jo valmiiksi osoitettu vastaanottajalle. Terminaali on käytännössä aina jonkin kuljetusvaiheen loppupiste ja samalla seuraavan vaiheen alkupiste.

Oleellista on terminaalin osuus logistisessa ketjussa eli sen tarjoamat palvelut. Terminaalin tehtäviä ovat eri kuljetusmuotojen sujuva yhdistäminen, kuljetustoiminan tukeminen, olosuhdevaatimusten (esim. kylmäketjun) täyttäminen sekä tuotteen kilpailukyvyn parantaminen. Monilla tukkukaupan yrityksillä on omat terminaalinsa, jotka ovat monipuolisia logistiikkakeskuksia. Niissä yhdistyvät runkokuljetukset, jakelu ja keräily sekä niihin liittyvät kuljetukset. Myös satamat, lentokentät, juna-asemat ja linja-autoasemat ovat samalla terminaaleja.

Esimerkkinä voidaan tarkastella suomalaista yritystä, joka tuo maahan tavaroita, joita se edelleen markkinoi eri puolille Suomea jakeluverkostonsa kautta. Kuljetus on intermodaalista siten, että esim. Kiinasta tuleva tavara on pakattu kontteihin, jotka kulkevat eri kuljetusmuodoissa. Ensimmäinen kuljetus meritse tapahtuu vaikkapa Hongkongista Rotterdamiin, missä kontit siirretän pienempiin, Itämerelle soveltuviin konttialuksiin. Nämä tuovat lastin Vuosaaren satamaan. Siellä kontit siirretään joko junaan tai rekkoihin, jotka vievät ne runkokuljetuksina esim. Ouluun. Matkan varrella olevissa terminaaleissa osa tavaroista jatkaa autokuljetuksina jakelureittien kautta vähittäismyyjille.

Kuljetusmuodot ja niiden vertailu

Kuljetusmuodon valintaan vaikuttavat monet tekijät. Kuljetuksia tarvitsevan yrityksen toimintaidea, kilpailustrategia ja toimiala määräävät kuljetusten säännöllisyyden ja toimitusten tiheyden. Myös lähettäjän ja vastaanottajan maantieteellinen sijainti sekä tavoiteltu palvelutaso vaikuttavat valintaan.

Toinen valintaan vaikuttava tekijä on itse lähetys. Kuljetettavan tavaran paino, arvo, eräkoko sekä mahdollinen pilaantumisherkkyys suhteessa kuljetusmatkaan ja sen aikana vallitseviin olosuhteisiin ovat tärkeitä näkökohtia. Joidenkin lähetysten on oltava koko ajan kyllin lämpimässä, joidenkin taas on oltava katkeamattomassa kylmäketjussa.

Kuljetusmuodonkin ominaisuudet voivat olla määrääviä. Tällaisia ovat mm. tarvittavan kuljetuskapasiteetin saatavuus, kuljetuksen hinta, luotettavuus, nopeus, täsmällisyys sekä kuljetukseen kohdistuvat vaatimukset pakkaamiselle. Mikäli kuljetetaan esimerkiksi pilaantumatonta kuivarahtia, tärkein peruste valinnalle on edullisuus, ja sen määrää yleensä matkan pituus. Lyhyillä matkoilla autokuljetukset ovat edullisimpia, keskipitkillä matkoilla junakuljetukset ja pitkillä matkoilla laivakuljetukset.

Vesiteitse (meriä, jokia tai kanavia pitkin) tapahtuva tavaran kuljetus on edullisin tapa kuljettaa raskaita tuotteita. Tämä on ymmärretty jo kauan. Vuosisatoja sitten – siis ennen rautateitä – Keski-Euroopan alueelle on rakennettu kattava kanavaverkosto. Kanaviin rakennettujen sulkumekanismien avulla laivat voivat tehdä matkaa myös korkeuseroja vastaan. Suomen tärkein kanava on Saimaan kanava, joka yhdistää sisämaan järvireitit Itämereen. Näin mahdollistuu vaikkapa raskaiden paperirullien kuljetus yhdellä lastauksella ja yhdellä purulla esimerkiksi Varkaudesta Baseliin, Sveitsiin.

Lue lisää eri kuljetusmuodoista Logistiikan Maailma -pääsivuston puolelta.

Merikuljetukset ovat maailmankaupan kannalta keskeisiä

Suurimittainen, maailmanlaajuinen kauppa perustuu meritse tapahtuviin kuljetuksiin. Paitsi taloudellisesti se on myös ympäristön kannalta edullisin kuljetusmuoto. Se on energiatehokasta, mikä tarkoittaa, että vesiteitse kuljetetulla tonnikilometrillä on pienin ekologinen selkäreppu. Se on myös turvallista ja varmaa.

Tärkeimpiä ovat meriväylät, jotka yhdistävät maailmankaupan suuria osapuolia, Eurooppaa, Yhdysvaltoja sekä Kiinaa ja Japania. Pitkiä kuljetusmatkoja lyhentämään on rakennettu kanavia, joiden ansiosta säästyy tuhansia kilometrejä, kun vältytään Etelä-Amerikan (Panama Canal) tai Afrikan manteren (Suezin kanava) kiertämiseltä. Kanavien ohella myös jotkin salmet ovat suurvaltapolitiikan kannalta strategisia kohteita. Esimerkiksi Hormuzin salmi kiinnostaa suurvaltoja, sillä sen kautta kulkee huomattava osa maailman raakaöljykuljetuksista. Nykyajan merirosvot taas ovat olleet toimeliaita Bab-el-Mandebin ja Malakan salmissa.

Suomi on riippuvainen merikuljetuksista

Logistiikan näkökulmasta voidaan väittää, että ”Suomi on saari”. Perusteeksi riittää katsoa karttaa: Suomi on Euroopan koilliskulman ”syrjäseutua” ja sujuvien kuljetusten varmistamiseksi Keski-Eurooppaan Itämeren kautta tapahtuvat kuljetukset ovat välttämättömiä. Suomi itsessään on pieni markkina-alue, joten olemme hyvin riippuvaisia sekä tuonnista että viennistä. Tuonnissa korostuvat etenkin fossiiliset polttoaineet, joita ei omasta maastamme saada. Vienti taas perustuu erilaisten puunjalostustuotteiden kuljetuksiin ja markkinat ovat suurelta osalta Keski-Euroopassa. Noin 80 prosenttia ulkomaankaupasta tapahtuu meritse.

Myös Itämeri asettaa rajoituksia. Suomi on Viron ohella ainoa valtio, jonka kaikki satamat jäätyvät normaalitalvina. Näin ollen tarvitaan useita jäänmurtajia pitämään väylät auki ympäri vuoden. Se on kallista, sillä yksi jäänmurtaja voi maksaa yli 100 miljoonaa euroa. Ilmasto-olojen, sijainnin ja harvan asutuksen takia Suomen logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Ne ovat vuodesta riippuen 10 – 20 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta.

Lähivuosikymmenien aikana Suomen logistinen asema saattaa tosin muuttua. Globalisaatio todennäköisesti jatkuu ja voimistuu entisestään. Kansainvälinen kauppa lisääntyy edelleen ja kansainvälisen kaupan ja tuotannon painopiste siirtyy yhä enemmän Aasiaan. Mikäli ilmastonmuutos jatkuu suunnilleen nykyisenlaisena, se avaa uusia väyliä Euroopasta Kaukoitään (Kiinaan, Japaniin, Koreaan).

Ilmaston lämpenemisen takia arktiset alueet lämpenevät keskimääräistä enemmän ja napajäätiköt kutistuvat. Tällöin uusia kuljetusreittejä avautuu Pohjoisen jäämeren ja Beringin salmen kautta Tyynellemerelle.Tämä on mahdollista sekä koillis- että luoteisväylän kautta. [Koillisväylän http://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisväylä] purjehtiminen on jo nyt teknisesti mahdollista. Liikenne voi alkaa, kun löytyy tarpeeksi paljon kaupallista kiinnostusta. Matka kestäisi talvella 20 päivää ja kesällä 11 päivää. Matka Suezin ja Malakansalmen kautta vie nykyisellään 40 purjehduspäivää. Nähtäväksi jää, miten Suomi voi hyötyä uudesta asetelmasta.

Koillisväylä ja luoteisväylä

Tehtäviä:

1. Mitä tarkoittavat: a) liikenne, b) liikennetarve, c) kuljetus, d) intermodaalikuljetus, e) yhdistetty kuljetus, f) terminaali?
2. Miten kuljetusmuodon valintaan vaikuttaa a) kuljetusmatkan pituus, b) kuljetettava tavara, c) joustavuus?
3. Millainen on hyvä sijainti logistiikkakeskukselle? ([1])
4. Täytä alla oleva taulukko merkitsemällä ruutuihin jonkin numeroista 0 – 3. (0 = täysin mahdoton, 3 = sopii erinomaisesti)

Sivu päivitetty / tarkistettu 30.5.2021.