Sijainti on logistiikkaa

Ihmisen toiminta on aina pyrkinyt keskittymään, sillä siinä säästyy aikaa ja vaivaa. Kaupunkien synty ihmiskunna historiassa liittyy erityisesti kaupankäyntiin ja taloudelliseen toimintaan. Muureilla ympäröityjä kaupunkeja oli tietysti myös helppo puolustaa sotilaallisesti.

Nykyajan suurista kaupungeista esimerkiksi Pariisi ja Lontoo kehittyivät roomalaisajalla. Kummankin sijainti määräytyi melko samalla tavalla, logistiikan määrääminä: Joki oli tärkeä vesikuljetusväylä. Joessa oli matalia kapeikkoja, jotka taas olivat jalan ja hevosilla kulkevien joenylityspaikkoja. Roomalaisten sotilaiden oli helppo valvoa kumpaakin liikennettä, joten paikalle perustettiin sotilasleiri, joka myöhemmin oli alku kaupungin synnylle.

Kaupungit ovat logistiikkakeskuksia

Asutuskeskukset ovat ihmisyhteisöjen toiminnan solmukohtia, noodeja. Läheisyys on logistisesti edullista, sillä samalla kertaa kohtaavat kysyntä ja tarjonta, ostajat ja myyjät, työnhakijat ja työnantajat jns. Nykyaikana kaupungit kasvavat valtavan nopeasti etenkin kehitysmaissa. Arvioidaan, että yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja osuus kasvaa koko ajan. Samaan aikaan kun kaupungistuminen (urbanisaatio) kiihtyy, maaseudut tyhjenevät ja maaseutuväestön ikärakenne muuttuu, kun useimmat työikäiset lähtevät kaupunkiin työnhakuun.

ASUTUKSEN KESKITTYMISEN ETUJA … JA HAITTOJA
Työvoima ja työpaikat kohtaavat
Kunnallistekniikan rakentaminen on suhteellisen edullista
Asiakkaita on runsaasti: liikkeiden ja palvelujen ylläpitäminen on kannattavaa
Teollisuuden kannalta edulliset ja sujuvat kuljetukset
Monipuolisten sosiaalisten kontaktien solmiminen on mahdollista
Liikkumisen tarve vähenee, joukkoliikenne säästää energiaa
Kulttuuripalvelut ja viihtyvyys lisääntyvät
Ympäristöhaitat voivat olla suuria
Liikenne ruuhkautuu
Asuminen on kallista
Palveluyksiköt ovat suuria
Vähän viher- ja virkistysalueita
Pienet keskukset kuihtuvat, pienet kaupat häviävät
Maaseutu autioituu
Suurten kaupunkien suunnittelu on hankalaa
Sosiaaliset epäkohdat kärjistyvät
Kehitysmaissa kaupungit kasvavat hallitsemattomasti ja syntyy slummeja

Asutuskeskukset tarjoavat siis monenlaisia mahdollisuuksia ja palveluja omille ja ympäristönsä asukkaille. Palvelutarjonta on sitä suurempaa mitä suurempi asutuskeskus on. Suurten keskusten vaikutuspiiri ulottuu kauemmaksi kuin pienten keskusten. Eri tasoiset keskukset muodostavat keskus- ja vaikutusaluejärjestelmän, jonka perustana on keskusten tarjoamien palvelujen laajuus ja monipuolisuus.

Oheisessa taulukossa ovat Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmän tasot. Pienin keskus tarjoaa vain vähän palveluja, sillä tarvitsijoita on vähän. Suurin keskus tarjoaa myös erityispalveluja, joiden tarvitsijoita on harvassa, mutta suuressa väestömäärässä tarpeeksi, jotta palvelun tarjonta on kannattavaa. Alemman tason keskuksen palveluvarustus sisältyy aina sitä ylemmän tason keskuksen varustukseen.

PAIKALLISKESKUS alakoulu, kauppa / kioski
KUNTAKESKUS kunnanvirasto, lukio ja peruskoulu, terveyskeskus, uimahalli
KAUPUNKIKESKUS ammatillinen oppilaitos, matkatoimisto, paikallisradio, teatteri
MAAKUNTAKESKUS keskussairaala, ammattikorkeakoulu, yliopisto, maakunnan liitto, maakuntalehti
VALTAKUNNANOSAN KESKUS suuri ja monipuolinen yliopisto
PÄÄKAUPUNKIKESKUS eduskunta, valtioneuvosto, kansallismuseo, kansainvälinen lentokenttä

Keskusten vaikutusalueet ja niiden rajat määräytyvät keskusten välisestä vuorovaikutuksesta eli liikenteestä. Ihmiset ratkaisevat useimmiten itse, mistä hakevat tarvitsemiaan palveluja. Suuren keskuksen tarjoama logistinen etu on, että samalla käyntikerralla voi hoitaa useita asioita. Ihmisten tekemät ratkaisut perustuvat taloudellisuuteen, ajankäyttöön, saavutettavaan hyötyyn ja matkan helppouteen. Kynnyskysymyksiä haja-asutusalueella on usein matkan pituus, taajama- ja kaupunkialueilla taas matkaan kuluva aika ja vaiva.

Keskusten välinen vuorovaikutus

Maakuntakeskusten vaikutusalueet.

Keskusten välinen vuorovaikutus ilmenee niiden välisenä asiointina ja liikenteenä. Kahden keskuksen välisellä alueella asuva ihminen valitsee asiointinsa kohteeksi keskuksen, johon hänen on helpompi mennä ja joka vastaa paremmin hänen tarpeisiinsa. (lähde: Globus, WSOY).

Teollisuuden sijoittumisen määrää taloudellisuus

Teollisuuden sijoittumista ohjaa tuotantoon tarvittavien tuotantotekijöiden saatavuus. Tätä aihetta käsittelimme aiemmin tuotannon yhteydessä luvussa 4. Määräävin tekijä on se, jonka osuus tuotantokustannuksista on suurin.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä eri tuotantotekijöiden vaikutuksista teollisuuden sijoittumiseen:

raaka-aine puunjalostus, terästeollisuus
energia alumiinin valmistus bauksiitista (malmista)
työvoima tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus (”tevanake”) (halpa työvoima);
high tech (pitkälle koulutettu työvoima)
markkinat elintarviketeollisuus, lehtipainot;
telakoiden ja autotehtaiden alihankkijat
kuljetusyhteydet öljynjalostus, kahvipaahtimot (Euroopassa)
ympäristö sellutehtaat, raskas teollisuus
pääoma investointien tuottama voitto

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoittaa a) keskus eli noodi, b) vaikutusalue, c) alueiden vuorovaikutus?
  2. Miten isojen ja pienten keskusten tarjoamat palvelut poikkevat toisistaan? Miksi?
  3. Miksi Suomessa lopetetaan teollisuuslaitoksia ja avataan muualla uusia? Mihin teollisuutta siirretään?
  4. Vastaa oheisiin vanhoihin maantieteen ylioppilaskokeen tehtäviin: