Tuotannossa tarvitaan logistiikkaa

Tuotannolla tarkoitetaan yleisesti tuotteiden tai palveluiden tuottamista. Sekundaarituotannolla tarkoitetaan raaka-aineiden ja puolivalmisten jalostamista myytäviksi tuotteiksi. Yleensä tästä käytetään nimitystä teollisuus.

Jotta tuotanto olisi kannattavaa tai edes mahdollista, tarvitaan joukko ns. tuotantotekijöitä:

  • Kysyntä eli markkinat, mikä tarkoittaa tuotteen mahdollisia tarvitsijoita ja ostajia.
  • Raaka-aineet, joista tuote valmistetaan
  • Työvoima, jota tarvitaaan tuotannossa. Koulutettu työvoima on tavallisesti kallista, kouluttamaton halpaa.
  • Energia, jonka avulla tuotantoprosessia pyöritetään. Nykyisin tehtaan toimivat yleensä sähköllä, mutta aiemmin käytettiin mm. koski- ja tuulivoimaa sekä höyrykoneita.
  • Pääoma, jota on välttämätöntä investointeja varten. Pitää olla varaa hankkia raaka-aineita, energiaa, koneita yms. sekä maksaa palkkaa työntekijöille.
  • Liikenneyhteydet raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuksia varten.
  • Sopiva ympäristö. Esim. öljynjalostamoa tai sellutehdasta ei ole viisasta rakentaa asuin- tai virkistysalueelle.
  • Toimiva infrastruktuuri
  • Liikeidea ja yrittäjyys

Logistiikan kannalta tuotannossa on oltava kunnossa:

  • tulo- eli hankintalogistiikka (tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja energian saanti ja kuljetus tuotantopaikalle),
  • sisäinen logistiikka (tuotantoprosessien hallinta ja ohjaus),
  • lähtölogistiikka (tuotteiden varastointi, jakelu ja kuljetukset asiakkaille)

Ennen kuin tuotetta aletaan valmistaa, on oltava valmiiksi pohdittuina mm. tuotteen käyttötarkoitus, mahdolliset ostajat (markkinat), tuotettavuus ja tuotantokustannukset, raaka-aineiden ym. resurssien saatavuus, jakelutapa, huollettavuus ja nykyisin myös kierrätys käytön jälkeen. Samalla ratkaistaan myös tuotteen tuotantotapa. Esim. valmistetaanko tuote käsityönä vai kehitetäänkö valmistusprosessia varten automaatiota.

Tuotantotavat vaihtelevat tarpeen mukaan

Teollisen tuotannon perustyyppejä ovat:

  1. Projekti
  2. Verstas
  3. Erätuotanto
  4. Kokoomalinja
  5. Vuotuotanto

1. Projekti tarkoittaa jonkin ainutkertaisen tuotteen valmistamista. Sille on tyypillistä asiakkaan tarpeisiin perustuva suunnittelu ja valmistus (ns. räätälöinti). Esimerkkejä tuotteista, jotka valmistetaan projekteina, ovat moottoritie, lentoasema, iso laiva, mittatilauspuku tai vaikkapa uuden automallin markkinointikampanja.

2. Verstastuotanto muistuttaa perinteista työpajatuotantoa. Se on joustavaa, tuotevalikoima voi olla suuri, mutta tuotantoerät pieniä. Esim. autokorjaamo, kampaamo tai ravintolan keittiö edustavat tyypillistä verstastuotantoa.

3. Erätuotanto muistuttaa verstastuotantoa, mutta sen eräkoot ovat suurempia ja standardoituja, mutta valikoima on suppeampi. Esimerkkejä erätuotannosta ovat kirjapainot, pesulat ja vaatteiden valmistus. Esim. kirjapaino säädetään tuottamaan tietty määrä painettavaa teosta, minkä jälkeen säätöjä muutetaan ja painetaan toisenlainen teos (tuotetaan siis erä yhtä tuotetta ja sen jälkeen erä jotain toista).

4. Kokoomalinjalla tarkoitetaan vaiheistettua tuotantolinjaa, jolla tuotetaan suuria määriä muutamia, harvoja tuotteita. Esim. kännyköitä ja autoja valmistetaan kokoomalinjoilla. Yleensä valmistuva tuote liikkuu linjalla vaiheesta toiseen ja linjalla työskentelevät työntekijät ovat erikoistuneet tietyn työvaiheen suorittamiseen. Kokoomalinjat vaativat suuria laiteinvestointeja, minkä vuoksi linjalla pyritään tuottamaan suuria volyymeja ja linja voidaan suhteellisen helposti muuttaa toisen tuotteen valmistukseen.

5. Vuotuotanto tarkoittaa tasaiseksi ja katkeamattomaksi automatisoitua tuotantoprosessia. Siinä tuotetaan erittäin suuria määriä yhtä tai enintään kahta tuotetta. Esimerkkejä vuotuotannosta ovat sellun ja paperin valmistus, öljyn jalostus tai vaikkapa oluen valmistus. Vuotuotanto edellyttää kehittynyttä tekniikkaa ja suuria laiteinvestointeja ja automatisoinnin ansiosta vaatii toimiessaan suhteellisen vähän ihmistyötä.

Tuotantotyyppien ”ääripäitä” voidaan vertaille oheisen taulukon avulla:

 PROJEKTIVUOTUOTANTO
Tuotannon määräAlhainenKorkea
JoustavuusKorkeaAlhainen
AutomaatioAlhainenKorkea
Työn osuusKorkeaAlhainen
TyötaidotKorkeaAlhainen
InvestointiAlhainenKorkea
YksikkökustannusKorkeaAlhainen
Kustannuksiltaan tehokkain tuotantotyyppi voidaan selvittää vertaamalla tuotannon kokonaiskustannuksia suhteessa tuotantomääriin (volyymiin). Esim. verstas on edullinen pienillä tuotantomäärillä, mutta kustannukset kasvavat nopeasti tuotantomäärän kasvaessa. Linja (kokoomalinja tai vuotuotanto) on liian kallis pienten määrien tuottamiseen, mutta hyvin suurillä määrillä se on edullisin tapa tuottaa.

Tuotannon hallinta edellyttää logistiikan hallintaa

Tuotannossa joudutaan usein varastoimaan sekä raaka-aineita että keskeneräisiä tai valmiita tuotteita. Syitä on monia: esimerkiksi raaka-aineita kuljetetaan tuotantopaikalle suurina erinä tai valmiit tuotteet odottavat tilausta tai kuljetusta tilaajalle. Myös tietyissä tuotannon vaiheissa olevat keskeneräiset tuotteet muodostavat varaston. Projektituotannossa (esim. rakennustyömaalla tai laivatelakalla) on yleensä eri vaiheissa olevia keskeneräisiä töitä, kun taas vuotuotannossa on usein hyvin suuret raaka-aine- ja tuotevarastot (esim. sellu- ja paperitehtailla).

Asiakkaiden tilausten tyydyttämiseksi varastoja voidaan pitää tarpeellisina, mutta itse tuotannon kannalta varastot ovat tuottamattomia. Ylisuuret varastot sitovat kapasiteettia ja pääomia, ja siksi ne pyritään pitämään kohtuullisina. Yrityksen kannalta syntyy kuluja sekä varastoinnista että tuotteiden kuljettamisesta. Yrityksen logistiikkakustannukset riippuvat mm. varastojen koosta sekä kuljetustiheydestä. On kalliimpaa kuljettaa pieniä lasteja usein kuin suuria lasteja harvemmin. Varastointikulut taas kasvavat varastojen kasvaessa (ks. kuva alla).

Logistiikkakustannukset koostuvat kuljetus- ja varastointikustannuksista. Logistiikkakustannukset ovat alhaisimmillaan tietyllä varastojen ja kuljetuserien koolla. Tietty määrä varastoja kannattaa siis pitää.

Tuotannon ohjauksella tarkoitetaan keinoja ja toimenpiteitä, joiden avulla yritys voi toimia logistisesti edullisimmalla tavalla. Ohjaustapa riippuu suuresti tuotantotavasta:

  • Kapasiteetin hallinnalla tarkoitetaan, että työntekijöiden tekemät työvaiheet ajoitetaan oikein ja oikeassa järjestyksessä. Sama koskee tuotantovälineiden järkevää ja oikea-aikaista käyttöä.
  • Varastojen hallinnalla kontrolloidaan materiaalivirtoja eli raaka-aineiden ja tuotannon välivaiheiden sekä keskenräisten töiden kulkua tuotantoprosessin aikana tuotantoalueella tai tehdastiloissa.
  • Vuotuotannossa on tärkeää aikatauluttaa esim. huoltoa varten tarvittavat seisokit ja tuotantoa varten tarvittavat vaihdot alhaisen kysynynnän tai lomakausien ajalle.
  • Kokoomalinjalla tuotannon ohjaukseen liittyy lyhenne JIT (Just In Time), mikä tarkoittaa, että vasta kun aiempi tuotantoerä on valmis, tilataan uutta raaka-ainetta. Suomessa samassa merkityksessä käytetään usein lyhennettä JOT (Juuri Oikeaan Tarpeeseen).
  • Japanilaisen autoteollisuuden piiristä on peräisin käsite LEAN, millä tarkoitetaan joustavuuden lisäämistä tuotannossa ja kaikkien arvoa tuottamattomien toimintojen karsimista tuotantoprosessista (vrt. Porterin arvoketju). Näitä ovat mm. turha kuljetus ja käsittely, liiat varastot, odottelu, ylituotanto tai yliprosessointi sekä vikojen aiheuttama tarkastus- ja korjaustarve.
  • Erätuotannossa ohjaustapa kulkee nimellä MRP (Materials Requirements Planning), mikä merkitsee, että tarvittavia raaka-aineita tilataan ja tuotteita tuotetaan tarkasti vain tuotantosuunnitelmien, kapasiteetin ja saatujen tilausten mukaan.
  • Verstaissa ohjauksessa on tärkeää asiakkaan mukaan tehtävä räätälöinti.

Projekteissa on tärkeää aikataulun, resurssien ja kustannusten hallinta.

Tehokas tuotanto edellyttää kilpailua ja sujuvaa logistiikkaa

Kasvava kilpailu asiakkaista tuottaa kustannuspaineita tuotannosta vastaaville yrityksille. Tuotantoon on siksi saatava tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kuluttaja hyötyy kilpailusta alenevina hintoina. Kilpailun puute sen sijaan nostaa hintoja. Esim. monopolilla tarkoitetaan tilannetta, jossa tarjonnasta vastaa vain yksi yritys, joka samalla voi ylläpitää kustannuksiinsa nähden ylikorkeaa hintatasoa. Kartelli puolestaan on tilanne, jossa samalla alalla toimivat yritykset ovat sopineet keskenään hinnoista.

Tehokkuuteen vaikuttavia logistisia ratkaisuja ovat puolestaan:

  • Nopea läpimenoaika eli valmistusprosessi on mahdollisimman nopea. Se sitoo keskeneräisiin töihin vähiten pääomia.
  • Tasainen tuotantotahti pitää kulut tuotantoyksikköä kohti alhaisina. Tämä tosin voi johtaa varastojen kertymiseen, mikäli kysyntä ei pysy tasaisena.
  • Asiakassovitettu tuotanto tarkoittaa, että tuotettu tuote todella vastaa asiakkaan tarpeita.
  • Hankinnat tehdään pieninä erinä nopealla syklillä ja eräkoot pidetään pieninä, jolloin ei synny ylisuuria varastoja.
  • Keskeneräisten töiden määrä minimoidaan ja loppuvarastoja supistetaan.
  • Täsmällisyys on usein tärkeämpää kuin nopeus.
  • Tehokkuutta voidaan lisätä myös verkottumalla ja käyttämällä alihankkijoita.
  • Tuotanto voi koostua useista valmistuspisteistä tai -linjoista, jolloin jokin vaihe voi hidastaa ja siten rajoittaa koko tuotantoprosessia. Tätä kutsutaan pullonkaulaksi. Ongelma voidaan korjata esim. hitaan vaiheen kapasiteettia lisäämällä.

Yrityksen toiminnasta vastaava johto tasapainoilee erilaisten tuotannon ohjaukseen liittyvien keinojen keskellä. Valittu toimintatapa ilmenee yrityksen strategiassa. Jatkuvana haasteena on, mihin edellä mainituista ohjauskeinoista kulloinkin panostetaan.

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoittavat käsitteet: teollisuus, kysyntä, sisäinen logistiikka, tuotannon ohjaus, JIT (tai JOT), kartelli?
  2. Luettele tärkeimmät teollisen tuotannon tavat. Kuvaile kutakin lyhyesti.
  3. Selitä, millä perusteella järkevin tuotantotapa voidaan valita.
  4. Oletetaan, että olet perustanut oman yrityksen, jonka liikeideana on valmistaa meren rannalta löytyvistä hioutuneista, kauniista kivistä erilaisia koruja ja muita koriste-esineitä. Millä logistisilla keinoilla voisit kehittää yrityksesi kannattavuutta ja tehokkuutta.
  5. Tutustu oheisten linkkien kautta kahvin tuotantoon.

Sivu päivitetty / tarkistettu 31.5.2021.