Sivu päivitetty / tarkistettu 28.5.2025.
Low Cost Country Sourcing (LCCS) -käsitteellä tarkoitetaan hankintoja alhaisten kustannustasojen maista. Yleensä tällaisiksi maiksi katsotaan muun muassa Aasian ja Itä-Euroopan maat. LCCS-hankintoja tehdään kaikkialta maailmasta, mutta Kiina, Puola ja Intia ovat kärkimaita, ja muun muassa Vietnamin merkitys on kasvussa.
Maailmantalouden tilanne ja valuuttakurssit vaikuttavat luonnollisesti kustannustasoon eri maissa. Myös kuljetushinnat sekä kuljetusajat vaikuttavat LCCS-hankintojen kokonaiskustannuksiin.
LCCS-toimintaan päädytään yleensä kustannusten alentamisstrategian vuoksi, johon puolestaan vaikuttaa yhä kiristyvä kilpailu. LCCS-hankinnoilla turvataan myös saatavuutta. Monet yritykset eivät kuitenkaan enää halua puhua LCC-maista, vaan he käyttävät mieluummin termiä kustannuksiltaan kilpailukykyiset maat eli Cost Competitive Countries (CCC).
Ulkomailla teiden kunto, niiden leveydet tai siltakorkeudet voivat olla hyvinkin toisenlaiset kuin Suomessa. LCCS-toimintaa harjoitetaan yleensä suorien hankintojen, omien kansainvälisten yksiköiden tai osto-osastojen, kauppahuoneiden tai agenttien kautta. Haasteita ovat muiden muassa sopivien toimittajien löytäminen, toimittajien luotettavuus (mm. tuotteen laatu, toimitusajat), kulttuurierot ja turvallisuus (mm. liikenne- ja tietoturvallisuus).
Onnistumisen tekjöitä
LCCS-hankinnoissa onnistumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:
- henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaaminen
- kohdemaan tuntemus
- oman yrityksen toimintamalli
- ostovoima
LCCS:n aloittaminen
Kun hankintoja LCC-maista ryhdytään harkitsemaan, kannattaa listata toimittajalta edellytettävät vähimmäiskriteerit. Toisaalta on syytä miettiä, mitä oma yritys voi tarjota toimittajalle ja millaisen yhteistyösuhteen sen kanssa haluaa. Toimittaja-auditointi on syytä pitää mielessä myös silloin, kun hankitaan tuotteita LCC-maista.
Toimittajan toiminnan vastuullisuusauditointi kolmansien osapuolien toimesta on usein tarpeen kansainvälisissä toimitusketjuissa. On kuitenkin otettava huomioon, että parhaimmatkin auditoinnit antavat tyypillisesti vain hetkellisen arvion tilanteesta toimittajan tehtaalla eivätkä siten täysin poista riskiä siitä, että esimerkiksi työvoiman väärinkäyttöä voi esiintyä. Yritysten tulisi siis auditoinnin lisäksi pyrkiä jatkuvampaan yhteistyöhön ja toimittajan vastuullisuuden kehittämiseen esimerkiksi tarjoamalla resursseja ja koulutusta.
Toimitusketjujen globalisaatio murroksessa
Tuotannon, hankintojen ja markkinoiden globalisoituessa myös toimitusketjut ja logistiset ratkaisut ovat globalisoituneet.
Toimiva ja edullinen kansainvälinen logistiikka on luonut pitkällä aikavälillä hyvin sirpaloituneet toimitusketjut jossa lopputuotteen valmistus on jaettu useisiin välivaiheisiin jotka saatetaan toteuttaa eri puolilla maailmaa. Viime vuosien epävarmuudet toimitusketjuissa, kuljetuksissa ja esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa ovat johtaneet siihen, että näitä toimitusketjurakenteita arvioidaan uudelleen.
Isossa mittakaavassa ajateltuna tuskin mitään nopeaa ja kaikenkattavaa muutosta toimitusketjujen kansainvälisissä rakenteissa tulee tapahtumaan eikä ole vielä tapahtunut. Nykyiset rakenteet ovat muovautuneet pitkänkin ajan saatossa johtuen raaka-aineiden sijainnista, tuotannon erikoistumisesta ja keskittymisestä tietyille alueille sekä kuljetusreittien, tuotannon ja varastojen sijainnin optimoinnin seurauksena. Vaihtoehtoisia toimittajia ei välttämättä heti tai helposti ole saatavilla esimerkiksi lähialueilta kapasiteetin, osaamisen tai muiden syiden seurauksena.
Kaikki nämä lisääntyneet epävarmuudet ja häiriöt aiheuttavat yrityksille kustannuksia ja vaativat hankinnan varautumista: täytyy mahdollisesti pitää suurempia varmuusvarastoja, järjestellä kuljetuksia uudelleen jne. Näitä lisääntyneitä kustannuksia pitää arvioida suhteessa muihin kustannuksiin ajatellen vaihtoehtoisia toimittajia ja reittejä.
Joissain tapauksissa se voi toki tarkoittaa sitä että toimitusketjun rakenteita lähdetään keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä muuttamaan. Jollekin yritykselle se tarkoittaa lisäglobalisaatiota kun luodaan rinnakkainen vaihtoehto nykyiselle toimitusketjulle toisella puolen maailmaan että kaikki komponenttisaatavuus ei vaarannu samanaikaisesti. Jollekin yritykselle se voi tarkoittaa että harkitaan tuotannon tuomista takaisin omaan maahan tai lähialueille. Kolmannelle yritykselle se voi tarkoittaa sitä, että globaali toimitusketjurakenne pysyy aivan entisellään mutta hankintoja pitää tehdä aiempaa etupainotteisemmin ja varastotasoja kasvatetaan riskien varalle.
Kansainvälinen korruptioindeksi
Kun yritys päättää globaalista toiminnastaan, voi hyötyä olla myös korruptioindeksin tarkasteluista. Vuosittain julkaistava korruptioindeksi (Corruption Perceptions Index, CPI) kuvaa valtioiden korruptioastetta.
CPI listaa noin 180 maata korruption perusteella järjestykseen asiantuntija-arvioiden ja mielipidetutkimusten perusteella. Suomi oli vuonna 2010 sijalla 4 eli se on neljänneksi vähiten korruptoinut valtio.
LCCS – Kaukoitä
Kaukoidän maiden etuja ovat usein huomattava säästö työvoimakustannuksissa niin tuotannossa kuin tuotekehityksessä. Lisäksi veroedut ovat merkittäviä korkeaa teknologiaa hyödyntäville yrityksille. Heikkouksina voidaan kuitenkin pitää monissa yrityksissä ilmeneviä johtamistaidon ja organisoinnin puutetta, erityisesti innovatiivisia tuotteita tekevässä teollisuudessa. Tämän lisäksi kilpailu on kovaa, byrokratia ja lainsäädäntö ovat monimutkaisia ja paikallisviranomaiset saattavat aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia. Myös piratismi, teollisuusvakoilu ja infrastruktuuri voivat johtaa suomalaisyritykset odottamattomiin ongelmiin.
Aasian maiden, kuten Kiinan ja Intian, ja itäeurooppalaisten maiden merkitys kansainvälisessä liiketoiminnassa on korostunut jo vuosia. Kiinassa suuret markkinat ovat lähellä. Intialaisille yrityksille puolestaan on siirretty suuri osa IT- ja konttorialan töistä. Tämä on mahdollistunut siksi, että Intiassa on korkeasti koulutettua ja kielitaitoista työvoimaa.
Kiina on nähty kasvavien markkinoiden ja alhaisten työvoimakustannusten maana ja siksi sinne on siirretty myös tuotantoa. Maiden välistä etäisyyttä ei yleensä pidetä isona ongelmana. Pitkän etäisyyden vuoksi laadunvalvonta hoidetaan paikan päällä Kiinassa, jotta vältyttäisiin virheellisten tuotteiden korkeilta kuljetuskustannuksilta. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että monien suomalaisyhtiöiden ostovolyymi on kiinalaisten toimittajien silmissä varsin pieni.
Haasteina Kiinassa ovat suuret logistiikkakustannukset, infrastruktuurin kehittymättömyys ja pula osaavista työntekijöistä. Kiinassakin hankintatoimeen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja muun muassa toimittajia mitataan. Niin ikään jakelua ja kuljetuksia ulkoistetaan.
Kiinassa toimittajat eivät kuitenkaan vielä osallistu paljoakaan tuotekehitykseen. Kiinasta hankintoja tehtäessä kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen laatuun ja tarkastaa se huolellisesti. Laatuongelmien taustalla voi usein olla puutteellinen kommunikaatio ja liian yleisellä tasolla annetut spesifikaatiot. Tärkeitä toimittajan valintaperusteita ovat myös tutkimus- ja kehitystyön osaaminen ja halu lisätä sitä. Niin ikään yrityksen taloudellisen tilanteen seuraaminen on tärkeää kuten myös kasvuhalu ja -kyky.
Monet Kiinan markkinoilla pitkään toimineet yritykset korostavat yhteistyön kehittämisen tärkeyttä ja paikallisen kulttuurin ymmärtämistä ja arvostamista. Kiinalaisten tavarantoimittajien parissa työskentelevien olisi syytä kiinnittää huomiota sosiaalisiin taitoihin ja Kiinan kulttuurin tuntemukseen. Niin ikään luottamuksen rakentamiseen kannattaa panostaa. Tiedonvaihto ja kommunikointi ovat Kiinan kaupassa kriittisen tärkeitä asioita ja ne vaativat usein paikalla oloa. Kiinalaisessa liiketoiminnassa arvostetaan sekä pitkiä yhteistyö- että henkilökohtaisia suhteita.
Tuotantolaitoksen sijoittaminen Aasiaan edellyttää muun muassa maiden infrastruktuurin hyvää tuntemusta. Tuotantolaitokset kannattaa sijoittaa siten, että kuljetuskustannukset voidaan minimoida sekä alihankkijalta tuotantoon että edelleen loppuasiakkaille. Kiinasta tai Intiasta käsin voidaan ottaa huomioon koko Aasian alueen asiakkaat ja heidän tarpeensa. Suomalainen yritys voi pyrkiä integroimaan tuotantolaitoksia keskenään esimerkiksi niin että tehtaat, jotka valmistavat samoja tuotteita, tasoittavat toinen toisensa kuormitushuippuja.
LCCS – Baltian maat
Baltian maat ovat tarjonneet suomalaisyrityksille monenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan harjoittamiseen. Erityisesti Viron ennakoidaan kasvavan merkittäväksi logistiseksi keskukseksi tulevaisuudessa.
Baltiassa kansantaloudet ovat kasvaneet voimakkaasti, joten ne tarjoavat kasvavat markkinat vähittäiskaupalle ja paikalliselle valmistukselle. Samanaikaisesti tuotantokustannukset ovat pysyneet varsin alhaisina, joten Baltiassa voidaan tuottaa työvoimavaltaisia tuotteita globaaleillekin markkinoille. Eduista huolimatta monet suomalaiset yritykset kuitenkin arvioivat nousevien työvoimakustannusten vaarantavan tuotannon jatkumisen Baltiassa. Baltian maiden tuotannollinen rooli voikin muuttua logistiikkaa palvelevaksi toiminnaksi eli Baltian maista muodostuu logistisia keskuksia.
Baltian toimintojen painoarvo on kasvanut myös suomalaisten vähittäiskaupan yritysten liiketoiminnassa. Suomalaisilla vähittäiskauppiailla on ollut merkittävä osuus kaupan ketjuuntumiskehitykseen Baltiassa ja erityisesti Virossa.