Toimitusketjun hallinnalla pyritään vahvistamaan yritysten kilpailukykyä asiakastarpeisiin vastaamalla. Nykyisin toimitusketjut kilpailevat lähinnä keskenään yksittäisten yritysten sijaan. Kilpailukyvyn parantamiseksi ketjun kustannukset pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi ja toimittamaan tuotteet asiakkaille sovitun palvelutason mukaisesti.
Toimitusketjun hallinta voi olla varsin haastavaa, sillä logistiikkaan liittyy monia keskenään ristiriitaisia tekijöitä (kuvio alla).
- Laaja tuotevalikoima johtaa yleensä parempaan asiakaspalveluun ja myyntiin, mutta valikoimaan sitoutuu paljon rahaa.
- Suuret eräkoot takaavat tuotannon häiriöttömyyden, kun raaka-aineiden tai tuotteiden saatavuus on turvattu. Suuret tavaraerät kuitenkin johtavat varastotasojen nousuun.
- Toisaalta jos ostetaan taloudellisina eräkokoina tai pidetään varastot pieninä, pääomaa ei juurikaan sitoudu, mutta sitä vastoin kuljetuskustannukset voivat nousta. Nimittäin yleensä kuljetuksissakin suuret toimitukset ovat pieniä edullisempia. Tässäkin tilanteessa on siis syytä tarkastella kokonaisuutta, eikä pitäytyä yksittäisen toiminnon tarkastelussa.
Hyvä toimitusketjun hallinta hyödyttää myös markkinointia ja myyntiä lunastamalla lupaukset, jotka markkinointi- ja myyntijohtajat antavat asiakkailleen. Niiden ei kannata edistää esimerkiksi sellaisen tuotteen myyntiä, jota ei voida toimittaa. Toisaalta hankintajohtajien on pyrittävä vastaamaan lupauksiin, joita asiakkaille on annettu. Toimitusketjun hallinta siis edellyttää tiivistä yhteistyötä niin yrityksen sisällä kuin yritysten välillä.
Sivu päivitetty / tarkistettu 24.1.2020.