Julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen ryhmään niiden taloudellisen arvon perusteella: kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat ovat siis hankintalain soveltamisalan ulkopuolella....
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisilla hankinnoilla on hyvin merkittävät taloudelliset vaikutukset: vuosittain Suomessa tehtyjen...
Kun hankintasopimus on solmittu, tuote tai palvelu voidaan tilata. Tuote tai palvelu voidaan tilata ilman kirjallista sopimusta, ja toisinaan hankintatilaus katsotaan sopimukseksi. On paljon yrityksiä, joissa kirjallisia sopimuksia ei ole lainkaan, vaan liiketoiminta perustuu...
Keskimääräisessä yrityksessä ulkopuolelta hankitut tavarat, materiaalit ja palvelut muodostavat noin 80% yrityksen kaikista kustannuksista. Tämä sisältää sekä suorat, tuotantoon liittyvät ostot ja alihankinnat, jotka tavallisesti näkyvät tuloslaskelmassa ostoina, että epäsuorat hankinnat, kuten ulkoistetut henkilöstöpalvelut,...
Hankintojen johtamisen kannalta erilaisia hankintoja hallitaan yleensä eri tavalla. Hallinta perustuu hankintojen luokitteluun esimerkiksi käytön, luonteen, taloudellisen merkityksen, ryhmän tai toimittajan mukaisesti (taulukko 1). Hankinnat voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin hankintoihin. Hankintoja luokitellaan myös...
Yritykset tähtäävät kustannustehokkuuteen ja asiakkaiden hyvään palveluun ja ne ovat keskeisiä tavoitteita myös hankintatoimessa. Hankintatoimessa pyritään lisäksi toimiviin ostaja-toimittajasuhteisiin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Epävarmassa nykytilanteessa riskienhallinta ja saatavuuden varmistaminen ovat korostuneet hankintatoimen prioriteeteissa. Volyymiedut...
Hankintatoimessa voidaan erottaa strategiset, taktiset ja operatiiviset toiminnot. On selvää, että hankintatoimessa pitäisi pyrkiä ennakoivuuteen, jotta yrityksen toiminta ei jatkuvasti olisi ”tulipalojen sammuttamista” eli reagoimista ongelmiin vasta sitten kun ne paljastuvat. Harvojen organisaatioiden hankintatoimi...
Paluulogistiikkaan (reverse logistics) sisältyvät esimerkiksi asiakaspalautukset, takuu- ja huoltopalvelut sekä kierrätys. Paluulogistiikassa tuotevirta liikkuu asiakkaalta toimittajalle. Paluulogistiikka ei kuitenkaan ole päinvastainen toiminto kuin toimitusketjun hallinta. Paluulogistiikan kuljetus- ja jakelujärjestelmä tai -reitti ei useinkaan ole...
Tilaus-toimitusprosessissa voi aiheutua huomattavia ongelmia siitä, jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ongelmia voi ehkäistä turvaamalla toiminnan läpinäkyvyys ketjun sisällä. Kysynnän ja tarjonnan välisen epäsuhdan syynä voi olla niin sanottu piiskavaikutus. Piiskavaikutukseksi (Forrester- tai...
Logistiikan tavoitteena on tarjota asiakkaille riittävän hyvää palvelutasoa mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Riittävä palvelutaso on luonnollisesti organisaatio- ja asiakaskohtainen. Siten kukin yritys miettii palvelunsa tason tahollaan eikä sen tarvitse olla kaikille asiakkaille samantasoista. On asiakkaita,...
