Sivu päivitetty / tarkistettu 23.3.2017.
Palvelutarjonnan laajuus on logistiikkakeskuksen toiminnan perusta. Tämä näkökulma liittyy suurelta osin logistiikkakeskuksen perusominaisuuksiin ja asemointiin suhteessa potentiaalisiin markkina- ja hankinta-alueisiin tai logistisiin järjestelmiin ja verkostoihin. Palvelutarjonnan laajuus vaikuttaa suurelta osin logistiikkakeskuksen mahdollisuuksiin luoda lisäarvoa asiakkaiden arvoketjuihin ja siten asemoitua tiiviimmin asiakkaiden toimitusketjujen osaksi. Palvelutarjonta on selkeä kilpailutekijä ja houkuttelee toimijoita alueelle. Toisiaan tukevien toimintojen sijoittuminen lähekkäin mahdollistaa alueella toimiville yrityksille hyvät edellytykset tarjota monipuolisia palvelukokonaisuuksia, ja yhdeksi logistiikka-alueen menestymisen tunnusmerkiksi onkin tunnistettu yritysten tarpeita vastaava palveluvalikoima, joka mahdollistaa alueen toimijoiden välisen synergiaedun synnyttämisen. Asiakkaat haluavat enenevissä määrin ostaa laajoja kokonaisuuksia logistiikkaoperaattorilta/-palveluntarjoajalta riippumatta, siitä tuottaako yritys palvelut itse vai ostaako se palvelut alihankintana.
Tässä yhteydessä käsitellään kolmen eri kokoluokan logistiikkakeskuksia, joista pienin on yksittäisen toimijan, kuten suurteollisuuden tai kaupan keskusliikkeen suljettu järjestelmä (L4), keskimmäinen useita yrityksiä palveleva logistiikkapalvelukeskus (L3) ja laajin kaikille toimijoille avoin logistiikka-alue (L2).
Logistiikkakeskus (L4)
Yksittäisen logistiikkakeskuksen toimijan palvelut. Kaupan tai teollisuuden yrityskohtaisen suljetun logistiikkajärjestelmän ollessa kyseessä toiminnallinen konsepti liittyy useimmiten varastointiin ja yleensäkin tehokkaaseen materiaalinkäsittelyyn. Silloin sisälogistiikan ratkaisut ICT-palveluineen korostuvat palvelutarjonnassa samoin kuin saapuvan ja lähtevän tavaran käsittelyyn liittyvät toiminnot ja palvelutasotekijät. Logistiikkakeskuksen palvelurakenne ja sijoittuminen riippuu suurelta osin yrityksen jakelurakenteesta sekä tarkasteltavan logistiikkakeskuksen roolista ja asemoinnista. Toisaalta siihen liittyy myös yrityksen koko toiminnallinen rakenne eli se, millaista toiminnanohjausmallia tai sisälogistiikan toimintaperiaatetta yrityksessä ja siten logistiikkakeskuksessa sovelletaan.
Logistiikkapalvelukeskus (L3)
Logistiikka-palvelun tarjoajan tuottamat palvelut. Kuljetus-, varastointi-, huolinta- ja ahtauspalvelut sekä niihin liittyvät ICT-palvelut muodostavat suurimman osan logistiikkapalveluntarjoajien toiminnasta. Lisäpalveluiden tarjonta ja kysyntä kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Lisäpalveluita voivat olla esimerkiksi pikakuljetukset, etätunnistaminen ja laputus, pakkaaminen, hinnoittelu, tuotteiden viimeistely (postponement) sekä tilausten ja informaation käsittely. Myös cross-docking (kuormien yhdistely) –tapaiset toimintamallit eri variaatioineen, puhelinpalvelut sekä sähköisen kaupan sovellukset voivat kuulua palvelutarjontaan. Logistiikka-alueelle sijoittuvat logistiikkakeskukset ja logistiikkapalvelukeskukset voivat tarjota palveluita samalla tavalla kuin itsenäisesti sijoittuneena tai ne voivat tarjota osan palveluistaan aluetasolla yhteisesti tuotettujen palveluiden tai palvelukokonaisuuksien kautta.
Logistiikka-alue (L2)
Alueellisesti tuotetut palvelukokonaisuudet. Logistiikka-alueella liiketoimintaa tukevia palveluita ja palvelukokonaisuuksia voidaan toteuttaa yhteisesti esimerkiksi palveluyhtiön toimesta. Palvelutuotannon keskittäminen tuo volyymietuja ja tehostaa toimintaa. Logistiikka-alueen rakenteesta, toimijoista ja profiloinnista riippuen tarpeet eri palveluille ja niiden toteutukselle voivat vaihdella. Logistiikka-alueella toimivien yritysten keskuudessa voi syntyä kysyntää esimerkiksi seuraavista palveluista:
- Työvoimapalvelut, jolloin voidaan tasata logistiikalle tyypillistä epätasaista työkuormaa. Myös rekrytointeja voidaan hoitaa keskitetysti.
- Toimistotyön IT-palvelut, esimerkiksi taloushallinto.
- Etätunnistamisen palvelut voidaan jaotella alueellisiin ja yrityskohtaisiin palveluihin. Aluekohtaiset palvelut liittyvät esimerkiksi ajoneuvojen ja ihmisten tunnistamiseen ja ohjaamiseen. Yrityskohtaisia palveluita tarjotaan keskitetysti, mutta ne räätälöidään asiakkaan ja heidän toimitusketjujensa tarpeisiin ja palvelu voi pitää sisällään esimerkiksi tuotteiden RFID-tunnistuksen tiedonsiirron ja laputuspalvelun.
- Tullauspalvelut
- Asiantuntijapalvelut. Alueella voi toimia esimerkiksi liikenteen ja logistiikan sekä teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottavia toimijoita.
- Kiinteistöpalvelut: esimerkiksi kunnossapitokorjauspalvelut, LVISA-huoltoa ja päivystyspalvelu.
- Tekniset palvelut: esimerkiksi työkone- ja korjaamopalvelut.
- EHSQ (Environment, Health, Safety, Quality) -toimintojen palvelut: esimerkiksi alueturvallisuus, työsuojelu, työterveys, ympäristöasiat ja palosuojelu.