Sivu päivitetty / tarkistettu 7.2.2025.
Esineiden Internetin (engl. IoT, Internet of Things) tekniikoiden avulla voidaan kytkeä laitteita Internet-verkkoon.
Laitteista voidaan lukea tietoa tai laitteita voidaan ohjata Internetin yli. Kytkettävä esine voi olla vaikka yksittäinen lämpömittari tai suurempi kokonaisuus kuten ajoneuvo. Vaikka Esineiden Internet on melko uusi käsite, automaatiotekniikassa on käytetty pääpiirteissään samankaltaisia ratkaisuja jo vuosikymmeniä. Erona aikaisempaan automaatiotekniikkaan otettiin ensin käyttöön termi M2M, machine-to-machine yhtenä e-liiketoiminnan muotona, vrt. B2C business-to-consumer. Yhtenä erinomaisena, laajasti käytössä olevana M2M-ratkaisuna voidaan pitää kiinteistöjen sähkömittareiden etälukua.
Edellytykset kaikenlaisten laitteiden kytkemismahdollisuudesta Internetiin paranivat olennaisesti, kun Internetin uusi standardi IPv6 laajensi mahdollisten Internet-osoitteiden määrää.
Esineiden Internetin sovellusalueet ovat laajat. Teollisuuden parissa puhutaan termistä Industry 4.0, jossa IoT-teknologia tukee valmistusprossien valvontaa ja ohjausta. Terveydenhoidossa ja terveiden elämäntapojen hallinnassa voidaan käyttää älyrannekkeita ja muita sensorilaitteita terveysseurannassa. Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan valvoa ja säätää IoT-sovellusten avulla. Kotitalouksille on kehitetty älyjääkaappeja, joiden avulla kuluttaja voi nähdä kaupassa käydessään jääkaapin sisällön.
Logistiikkasektorilla IoT on jo melko laajasti käytössä ja tulee jatkossa näkymään monilla uusilla tavoilla. Liikenneinfrastruktuurin ja liikennejärjestelmien valvontaan ja seurantaan käytetään havainnointi- ja ohjauslaitteistoja. Näitä tietoja voidaan jalostaa edelleen kansalaisille verkko- ja mobiililaitepalveluiksi. Kulkuvälineiden liikkeitä voidaan seurata paikannusjärjestelmillä ja tuottaa ennusteita saapumisajoista. Lastitilan tai lastin lämpötilaa voidaan seurata ajantasaisesti tai jälkiseurantana. Jos lämpötila ei ole sallittujen rajojen sisällä, järjestelmä voi ilmoittaa poikkeamasta kuljettajalle ja muille tarvittaville tahoille.
Yksi parhaimmista IoT-tekniikan soveltamisesimerkeistä on jätelogistiikan tehostaminen. Jäteastioihin sijoitetaan anturit, jotka mittaavat astian täyttöastetta ja päivittävät ennustetta, milloin jäteastia pitää tyhjentää. Näin vältytään turhilta vajaiden astioiden tyhjennyskäynneiltä. Kun tähän järjestelmään yhdistetään vielä ajantasaisesti laskettava reittioptimointi, tehokkuuslisäys voi olla merkittävä.
Ajoneuvojen, trukkien ja satamanostureiden huoltotarvetta ja käyttöä voidaan seurata IoT-järjestelmillä. Seurattavana voivat olla mm. taloudellisen ja turvallisen ajon keruutiedot, vikailmoitukset ja suoritteiden määrätiedot. Seurantatiedon perusteella voidaan esimerkiksi optimoida kaluston määrää ja ohjata kuljettajia taloudellisen ja turvallisen ajotavan omaksumisessa. Ympäristölle haitallisten päästöjen seuranta ja raportointi on myös mahdollista. Navigaattorien tuottaman datan kautta nähdään ajantasaisesti teiden ruuhkatilanne.
Konttien IoT-seurantaratkaisuja on testattu laajasti. Kontin sijainnin lisäksi voidaan valvoa esimerkiksi kontin ovien avaamista turvallisuuden lisäämiseksi. On olemassa myös testisovelluksia, joissa elintarvikepakkaukseen on lisätty pilaantumisen tunnistava sensori, joka kommunikoi rfid-tekniikan avulla taustajärjestelmiin.
Sensorit voivat tuottaa dataa useita kertoja sekunnissa, joten kertyvän datan määrä voi olla mittava. Joissakin sovelluksissa datan analysointiin käytetään ns. big data –tekniikoita. Myös älykkäiden algoritmien merkitys korostuu. Esimerkiksi sydänkäyrän (EKG) tulkintaa voidaan tukea älypuhelimeen ladatulla sovelluksella ja huomauttaa käyttäjää heti mahdollisesta riskistä. Usein IoT-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön seurantaraportoinnin osalta pilvipalveluna ts. käyttäjät näkevät tulokset nettisovelluksen avulla. Erilaiset IT-tekniset alustat, IoT- palvelimet ja sensorilaitteet kehittyvät, joten IoT sovellusten rakentaminen helpottuu ja nopeutuu jatkuvasti.