Sivu päivitetty / tarkistettu 12.8.2025.
Huolinta muodostaa kokonaisuuden, jota ei ole yhtenäisesti oikeudellisesti säännelty. Tämän vuoksi on pohjoismaisten huolintaliittojen aloitteesta kehitetty alan yhteiset pelisäännöt, Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset (PSYM). Nykyisin käytössä olevat PSYM 2015 -ehdot tulivat käyttöön 1.1.2016:
Taustatietoa PSYM määräyksistä
Ensimmäiset pohjoismaiset speditööriehdot ovat jo vuodelta 1919 ja niitä on sen jälkeen uusittu vuosina 1959, 1974, 1985, 1998, 2000 ja 2015. Vuodesta 1959 lähtien ehdot ovat syntyneet Pohjoismaisen Speditööriliiton ja neljän pohjoismaan (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) kuljetusasiakkaita edustavien elinkeinojärjestöjen neuvottelutuloksena.
PSYM 2015 –vakioehdot ovat siis Pohjoismaisen Speditööriliiton sekä pohjoismaista kuljetusasiakaskuntaa edustavien tahojen kanssa yhteisesti sovittu ehtokokonaisuus, jossa pyritty tasapuolisesti huomioimaan huolinta-alan sekä kuljetusasiakaskunnan intressit. Ilman vakioehtoja monesta asiasta jouduttaisiin sopimaan joka kerta erikseen kuljetusasiakaan ja huolitsijan välillä kv-kuljetustoimeksiannoissa, joita tehdään lukumäärällisesti paljon. PSYM -ehdoilla sujuvoitetaan merkittävästi Pohjoismaiden ulkomaankaupaan liittyvien kuljetusten ja logistiikkapalveluiden kustannustehokasta hoitoa.
PSYM 2015 -ehdoissa Suomea neuvotteluissa ovat kuljetusasiakkaiden puolesta edustaneet Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi sekä Rahdinantajain neuvottelukunta. Huolintapuolen osalta on Suomessa vastuutahona toiminut Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, joka on vastannut Suomen osalta myös ehtojen julkaisusta sekä suomennoksesta.
Pohjoismaisen Speditööriliiton yleiset määräykset määrittelevät huolitsijan ja toimeksiantajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ne sisältävät määräykset huolitsijan vastuusta kuljetusoikeuden eri konventioiden mukaan (esim. CMR, COTIF, Haag-Visbyn -säännöt sekä Montrealin konventio).
PSYM 2015 -ehtojen soveltaminen huolintatoimeksiannoissa
Ehtoja sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin huolintatoimeksiantoihin, joita Pohjoismaisen Speditööriliiton kansallisten jäsenliittojen jäsenyrityksen hoitavat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, eli ehtoja käytetään varsin yleisesti Pohjoismaiden ulkomaankaupan kuljetuksissa.
Suomessa ehdot tulevat yksittäisen huolintasopimuksen osaksi, mikäli huolintayritys on tarjouksessaan viitannut ehtoihin tai ehtojen soveltamisesta on sovittu huolintasopimuksen osapuolten kesken. Koska PSYM -ehdoissa on kyse vakioehdoista, niin huolintasopimuksen osapuolten kannalta turvallisinta on, että viittauksen tai erillisen sopimuksen lisäksi PSYM-ehdot lisätään liitteeksi huolintatarjoukseen tai -sopimukseen, sillä vakioehtojen soveltuvuuden kannalta on oleellista, että vastapuolella on ollut mahdollisuus tutustua vakioehtojen sisältöön.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi huolitsijan on syytä viitata Pohjoismaisen Speditööriliiton ehtoihin ja ehtojen sisältämään panttioikeuteen jo laatiessaan asiakkaalleen huolintatarjousta esim. seuraavasti: ”Kaikki toimeksiannot suoritetaan Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisten määräysten (PSYM 2015) mukaan, jotka sisältävät laajennetun panttioikeuden” ja lisätä PSYM 2015 -ehdot tarjouksen liitteeksi. Edellä mainitun tekstin on hyvä olla myös huolitsijan laskulomakkeissa jo valmiiksi painettuna.
Jos huolitsija haluaa jättää soveltamisalan ulkopuolelle PSYM 2015 -ehtojen kohdat, joissa on määräyksiä aikatakuukuljetuksista tai huolitsijan vakuuttamisvelvollisuudesta varastointitoimeksiantojen yhteydessä, voi em. viittauksen ehtoihin kirjata seuraavasti: Kaikki toimeksiannot suoritetaan PSYM 2015 -ehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta 7 §:n 2 momentissa ja 19 §:n B-kohdassa tarkoitettua aikalupausta sekä 25 §:n A.1 -kohdassa mainittua vakuuttamisvelvoitetta. Kyseisten pykälien rajaaminen soveltamisalan ulkopuolelle on huolintayrityksille monesti tarpeen, sillä useat suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat rajanneet kyseiset pykälät huolintavastuuvakuutusten kattaman korvauspiirin ulkopuolelle.
PSYM 2015 -ehdot eivät sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, kuinka toimeksianto on hoidettava. Huolitsijalla on yleinen huolenpitovelvollisuus toimeksiantajan eduista. Suurin osa huolintasopimuksista solmitaan vuosisopimuksina ja PSYM 2015 -ehdot ovatkin muodostuneet näissä sopimuksissa usein osapuolten väliseksi kauppatavaksi.
Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti PSYM 2015 -ehtojen sisältöä ja käytäntöön soveltamista eri vastuutilanteissa. Vastuukysymykset kiinnostavat aina silloin, kun jotain on mennyt ”pieleen” ja aletaan etsiä vastuunkantajaa. PSYMin sisältämät vastuupykälät tulevat sovellettaviksi, ellei pakottavasta kuljetusoikeudellisesta lainsäädännöstä (esim. tiekuljetussopimuslaki/CMR, merilaki, Montrealin konventio jne.) muuta seuraa.
Huolitsijan vastuut jaetaan PSYM 2015 -ehdoissa seuraavasti:
- Huolitsijan vastuu sopimusosapuolena (15-21 §:t)
- Huolitsijan vastuu välittäjänä (22-24 §:t)
- Huolitsijan vastuu varastoinnissa (25 §)
Lisäksi ehdoissa on määräyksiä huolitsijan vastuusta niistä tahoista, joita hän on käyttänyt tehtävän suorittamiseen (alihankkijat).
Huolitsijan rahdinkuljettajan vastuu eri kuljetusmuodoissa
Jos huolitsija ja toimeksiantaja ovat tehneet erityisen sopimuksen tietyn kuljetusmuodon käyttämisestä tai jos osoitetaan, että katoaminen, väheneminen, vahingoittuminen tai viivästyminen on tapahtunut, kun tavara on kuljetettu tietyllä kuljetusvälineellä, huolitsija vastaa sen sijasta, mitä PSYM 2015 -ehdoissa on määrätty, tällaista kuljetusmuotoa koskevien lainmääräysten ja yleisesti käytettyjen ja hyväksyttyjen kuljetusehtojen mukaisesti kaikissa tapauksissa, joissa tällaiset lainmääräykset ja ehdot poikkeavat PSYM-ehtojen huolitsijan sopimusvastuuta koskevista pykälistä (6 §:n 2 ja 3 mom sekä 15-21 §:istä).
Esimerkiksi jos huolitsija ja toimeksiantaja ovat sopineet kuljetuksen toteutettavaksi merikuljetuksena, tällöin huolitsijan vastuu määräytyy ensisijassa merikuljetuksia koskevan pakottavan merilain säädösten mukaan ja vasta sen jälkeen tulevat PSYM-ehdot sovellettaviksi.
Tärkeää on tiedostaa, että vastuujärjestelmät vaihtelevat eri kuljetusmuodoissa. Erot tulevat esiin vastuuperusteissa, vastuunrajoitusmäärissä sekä reklamaatio- ja vanhentumisajoissa.
Korvaukset ja niiden rajoitukset
| Korvaukset ja niiden rajoitukset eri kuljetusmuodoissa | |||
|---|---|---|---|
| Kuljetusmuoto | Lainsäädäntö | Tavaravahingot | Viivästysvahingot |
| Maantiekuljetus, kotimainen | TKSL | 20,00 EUR/kg | Maks. rahti |
| Maantiekuljetus, kansainvälinen | TKSL/CMR | 8,33 SDR/kg | Maks. rahti |
| Merikuljetus | ML | 667 SDR/kollitai 2 SDR/kg | 667 SDR/kolli tai 2 SDR/kg |
| Rautatieliikenne, kotimainen | RKL | 25 EUR/kg | Maks. 4 x rahti |
| Rautatieliikenne, kansainvälinen | CIM | 17 SDR/kg | Maks. 4 x rahti |
| Lentokuljetus | MYS | 26 SDR/kg | 26 SDR/kg |
| Huolitsija sopimusosapuolena | PSYM 2015 | 8,33 SDR/kg | Maks. rahti |
| Huolitsija välittäjänä | PSYM 2015 | 8,33 SDR/kg (Maks. 50.000 SDR) | Maks. huolintapalkkio |
| Huolitsija varastonpitäjänä | PSYM 2015 | 8,33 SDR/kg | Maks. varastointipalkkio |
Mikään korvaus ei kuitenkaan saa ylittää kuljetusasiakkaalle vahinkotapauksesta syntynyttä vahingon määrää. Vahinkotilanteissa on kuljetusasiakkaan tehtävänä osoittaa syntynyt vahingon määrä.
Lyhenteet:
- TKSL = Tiekuljetussopimuslaki
- CMR = Kansainvälisiä tiekuljetuksia koskeva yleissopimus
- ML = Merilaki
- RKL= Rautatiekuljetuslaki
- CIM = Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) tavarankuljetusta koskeva vastuuliite
- MYS = Montrealin yleissopimus
- SDR = Special Drawing Right (erityisnosto-oikeus). SDR on IMF:n noteeraama laskennallinen korivaluutta, joka sisältää useita eri valuuttoja sovituissa suhteissa.
Reklamaatioajat
Tavaran vahingoittuessa tai viivästyessä kuljetusasiakkaan tulee reklamoida. Ulkonaisesti havaittavien vahinkojen osalta reklamaation tulee tapahtua heti tavaran vastaanoton yhteydessä ja piilevien vahinkojen tilanteissa tietyssä kuljetusmuodoittain vaihtelevassa ajassa. Koska reklamaation laiminlyönnistä seuraa kannevallan menettäminen tai todistustaakan kääntyminen vahingoittumisesta, on tärkeää, että reklamaatioaikoja noudatetaan.
| Reklamaatioajat eri kuljetusmuodoissa | |||
|---|---|---|---|
| Kuljetusmuoto | Näkyvät vahingot | Piilevät vahingot | Viivästyminen |
| Maantiekuljetus, kotimainen (TKSL) | heti (kuluttaja koht. aika) | 7 pv (kuluttaja koht. aika) | 21 pv (kuluttaja koht. aika) |
| Maantiekuljetus, kansainvälinen (CMR) | heti | 7 pv | 21 pv |
| Merikuljetus (ML) | heti | 3 pv | 60 pv |
| Rautatieliikenne, kotimainen (RKL) | heti (kuluttaja koht. aika) | 10 pv (kuluttaja koht. aika) | – |
| Rautatieliikenne, kansainvälinen (CIM) | heti | 7 pv | 60 pv |
| Lentokuljetus (MYS) | heti | 14 pv | 21 pv |
| Huolitsija sopimusosapuolena (PSYM 2015) | heti | 7 pv | 14 pv |
| Huolitsija välittäjänä | heti | 7 pv | 14 pv |
| Huolitsija varastonpitäjänä (PSYM 2015) | heti | 7 pv | 14 pv |
Vanhentumisajat eri kuljetusmuodoissa
Vanhentumisaikojen osalta eri kuljetusmuotojen määräykset ovat lähempänä toisiaan. Kanne huolitsijaa/rahdinkuljettajaa vastaan on pääsääntöisesti nostettava vuoden kuluessa maantie-, meri- ja rautatiekuljetuksissa. Lentokuljetuksissa yleinen vanhentumisaika kanneoikeudelle on kuitenkin 2 vuotta. Ellei kannetta nostata em. aikarajoissa, kuljetusasiakkaan oikeus saada korvausta huolitsijalta/rahdinkuljettajalta vanhenee.