Logistiikka luo arvoa

Taloudellinen toiminta perustuu siihen, että tuotetaan tavaroita tai palveluita, joita myydään ja joita joku ostaa. Toisin sanoen vauraus perustuu luonnonvarojen jalostamiseen myytäviksi tuotteiksi tai palveluiksi sekä niillä käytävään kauppaan.

Niin sanottu tuotantoketju muodostuu useasta vaiheesta, jotka voidaan karkeasti luokitella seuraavasti:

  1. Alku- eli primaarituotanto tarkoittaa luonnosta otettavien jalostamattomien raaka-aineiden tuotantoa. Tähän kuuluvat esim. maa- ja metsätalous, kaivostyö ja kalastus.
  2. Toisen asteen eli sekundaarituotanto on raaka-aineiden valmistamista puolivalmisteiksi tai valmiiksi tuotteiksi myyntiä varten. Tähän kuuluvat erilaiset teollisuuden muodot, rakentaminen ja voimalaitokset.
  3. Kolmannen asteen eli tertiaarituotannolla tarkoitetaan tuotteiden kuljetusta, myyntiä ja jakelua.
  4. Seuraava vaihe on kierrätys, jossa käytöstä poistettavia materiaaleja palautetaan uudelleen käytettäväksi tai uusioraaka-aineeksi.

Logistinen ketju on arvoketju

Logistiikan keskeisiä teorioita on ns. Porterin arvoketju. Sillä kuvataan jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostamista raaka-aineesta valmiiksi tuotteiksi. Jokainen arvoketjun vaihe paitsi kasvattaa tuotteeseen liittyviä kustannuksia myös lisää sen arvoa.

Esimerkiksi sopii hyvin kaupasta ostetun puuvillapaidan vaiheet: Puuvillakuidut tuotetaan puuvillaviljelmillä. Kasvin siemenet haivenineen korjataan talteen koneellisesti. Puuvillapaalit kuljetetaan tehtaisiin, joissa niistä valmistetaan lankoja. Langoista kudotaan ja värjätään kankaita, ja niistä tehdään edelleen vaatteita. Arvoa voi edelleen nostaa tietyn brändin (tuotemerkin) liittäminen vaatteeseen. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu, esimerkiksi kaupan vähittäismyynti. Eri vaiheiden välillä tarvitaan työtä, kuljetuksia ja energiaa, mitkä kaikki vaikuttavat kustannusten ja arvon nousuun.

Porterin arvoketjun muodostavia yritysten perustoimintoja ovat tulologistiikka, sisäinen logistiikka (eli operaatiot) sekä lähtölogistiikka. Nämä yhdessä muodostavat ns. materiaalivirran. Muita perustoimintoja ovat osto ja myynti, markkinointi sekä huolto. Koko arvoketjussa yksittäiset vaiheet toistuvat usein. Esimerkiksi tulo- ja lähtölogistiikka toistuvat, kun tavarat siirtyvät yrityksiltä toiselle. Jokainen vaihe lisää kustannuksia, joten arvoketjusta pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertainen karsimalla siitä ne vaiheet, jotka eivät tuota arvoa asiakkaalle. Kun samaa tuotetta tarjoaa usempi tuottaja syntyy kilpailua. Hyvin toimiva arvoketju on näin ollen merkittävä kilpailuetu. Yritys pyrkii minimoimaan kulut kaikissa vaiheissa kehittämällä logistiikkaansa.

Arvonlisäys raaka-aineesta kulutukseen tapahtuu monessa vaiheessa. Tuotannon logistiikkaa kehittämällä tuotannosta vastaava yritys voi parantaa kilpailuasetelmiaan muihin saman alan yrityksiin nähden.

Tavaralogistiikan perinteiset toiminnot muodostavat tilaus-toimitus -ketjun.

Ns. materiaalivirrralla tarkoitetaan materiaalien, puolivalmisteiden ja tuotteiden liikkumista tuotantoketjussa yritykseltä toiselle. Vastakkaiseen suuntaan kulkevat tilaukset, joista muodostuu osa informaatiovirtaa. Tuotetta valmistava yritys voi toimia joko yhdessä tai useammassa ketjun vaiheessa. Se voi toimia supistetussa ketjussa ja keskittyä ydisosaamiseen eli siihen, missä sen osaaminen on parasta. Muut jalostusprosessiin tai arvoketjun vaiheet voidaan ostaa alihankintana muilta yrityksiltä. Yrityksen oma arvoketju on kuitenkin vain osa laajempaa tuotannon verkostoa.

Esim. autotehdas, telakka ja rakennustyömaa ovat oikeastaan vain kokoonpanolaitoksia, joissa käytetään eri alojen alihankkijoita tai aliurakoitsijoita. Autoteollisuudessa arvoketju rakentuu siten, että n. 75% auton kustannuksista aiheutuu ketjun muissa vaiheissa (alihankkijat, jakelu) kuin varsinaisella kokoonpanolinjalla tapahtuvassa tuotannossa. Sairaaloissa 15% kustannuksista kohdistuu potilaan hoitoon; loput kustannukset syntyvät laitteista, rakennuksista, hallinnosta, rahoituksesta jne.

Logistista päävirroista materiaalivirta edustaa jalostuvaa raaka-ainetta, muut asiakkailta tulevaa pääomaa (rahaa), kierrätysmateriaalia sekä tilauksia. Organisaatiovirralla tarkoitetaan mm. yritysten välistä yhteistyötä.

Logistinen ketju on tilaus-toimitus -ketju

Logistisia ketjuja voidaan kutsua myös tilaus-toimitus -ketjuiksi (engl. supply chain), joissa vuorottelevat tuottajilta tulevat tuotteet ja palvelut sekä asiakkailta tulevat tilaukset, tiedustelut, valitukset yms. Ketju muodostuu ihmisistä, organisaatioista (esim. yrityksistä), niiden välisestä tiedonkulusta, kuljetusvälineistä, materiaaleista, erilaisesta tekniikasta jne. Esimerkki hyvin tavallisesta tilaus-toimitus -ketjusta on: raaka-ainetuottaja → puolivalmisteiden tuottaja → laitetuottaja → tukkukauppa → vähittäiskauppa → laitteen tarvitsija → palvelun tarvitsija → kierrätys → uudelleenkäyttö.

Kaavio tilaus-toimitus -ketjun eri toimijoista ja niiden välisistä suhteista. R = Raaka-ainetoimittaja, O = Osa- tai komponenttitoimittaja, J = Järjestelmätoimittaja (komponentteja selvästi suurempien kokonaisuuksien toimittaja) P = Palveluiden toimittaja, K = Kehityskumppani Y = Ydinyritys tai päähankkija (brändin omistaja), JA = Jakeluyritys (esim. tukkumyyjä), V = Vähittäismyynti, L = Logistiikkayritys. (Lähde: http://www.laatukeskus.com/)

Jokaisessa vaiheessa syntyy väkisinkin jonkinlaisia viiveitä: tehtyyn tilaukseen vastaaminen vie aikansa, lähetettävän tavaran tarkastus, pakkaaminen ja lähettäminen ottavat aikaa jne.

Kaikkia viiveitä ei voida poistaa, mutta niitä voidaan vähentää tehostamalla logistisia toimintoja esim. siirtämällä varastoja lähemmäksi asiakasta, lisäämällä tietotekniikkaa, automatisoimalla ja ennakoimalla tilauksia, lisäämällä ja nopeuttamalla kuljetuksia yms.

Tilaus-toimitus -ketjussa on monia viiveitä, joita hyvin toimivan logistiikan avulla voidaan huomattavasti lyhentää.

Materiaalivirta tuotannosta asiakkaalle voi koostua suorasta kuljetuksesta tai siinä voi olla yksi tai useampia välivarastoja. Mitä lähempänä asiakkaita tuote on saatavana, sitä nopeammin se saadaan toimitettua asiakkaalle tilauksen saavuttua. Useampien varastojen ylläpito kuitenkin lisää yritysten kustanuksia. Liiketoiminta onkin jatkuvaa tasapainoilua palvelutason ja kustannusten välillä.

Arvonlisäyksen muodostuminen arvoketjun eri vaiheissa neljällä esimerkkitoimialalla.

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoitetaan Porterin arvoketjulla? Mainitse arvoketjuista kaksi esimerkkiä vaiheineen.
  2. Miten eroavat toisistaan primaari-, sekundääri- ja tertiäärituotanto?
  3. Tarkastele kuvaa Yrityksen materiaalitarkastelu. Pohdi, millaisissa tapauksissa yrityksen kannattaisi perustaa jakeluvarastoja lähelle asiakkaitaan? Entä millaisissa tapauksissa varastoja ei kannattaisi olla lainkaan?
  4. Tarkastele kuvaa Arvonlisäyksen muodostuminen. Pohdi, mistä seikoista voisivat johtua diagrammissa olevat erot tietotekniikaan sopimusvalmistajien ja lääketeollisuuden välillä.
  5. Miten ns. reilun kaupan arvoketju poikkeaa ns. tavallisesta kaupan arvoketjusta? Katso linkki. (http://www.reilukauppa.fi/meista/miten-reilu-kauppa-toimii/)